Osmo Rauhalan näyttely käsittelee järjestystä ja kaaosta

Osmo Rauhalan tutkimusmatka elämän peruskysymysten äärellä jatkuu Kouvolan taidemuseo Poikilossa 19.9. avautuvassa näyttelyssä Järjestyksen kuvat. Näyttely on avoinna 12. tammikuuta saakka.

Osmo Rauhalan ajattelun ja taiteen lähtökohta on uteliaisuus ympäröivää maailmaa ja tiedettä kohtaan sekä niiden analyyttinen tulkinta. Taide on Rauhalan keino jäsentää ymmärrystä luonnon järjestyksestä. Näyttelykokonaisuuteen taiteilija on valinnut teoksia, joiden avulla hän pyrkii laajentamaan käsitystä ympärillämme olevista monimutkaisista ilmiöistä.

Osmo Rauhala, Kaksoisalkuräjähdys, 2017
Kuva: Alasin Media Oy

Epäjärjestys ja kaoottisuus tuntuvat uhkaavilta. Ne näyttäytyvät meille järjestyksen vastakohtina. Rauhala on tutkinut ja kuvannut kompleksisia ja kaoottisia systeemejä 1990-luvun alusta lähtien.  Esimerkki kompleksisesta systeemistä, jota ei kielen tai matematiikan avulla osata tarkasti selittää, on lintuparven pyrähtely taivaalla. Se näyttää yhtä aikaa kaaokselta ja oudon kauniilta järjestykseltä.

Rauhalan maalauksissa luonto, usein eläinten kuvat, ja ihmisten käyttämä kieli, matematiikka ja muut merkkijärjestelmät yhdistyvät monimerkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Teoksissa on viittauksia niin pistekirjoitukseen, tietokoneiden ohjelmointikieleen, viivakoodeihin kuin DNA:n rakenteeseen. Kieli on yksi tärkeä järjestyksen muoto, mutta se ei kuitenkaan riitä kuvaamaan todellisuuden kaikkia vivahteita.

Taide on Osmo Rauhalalle eräänlainen viestijärjestelmä. Sen symbolina hänen teoksissaan on usein peura. Rauhalan teoksissa se viittaa myös siihen, miten ymmärrämme luontoa. Muinaisissa uskomuksissa peuran muoto nähtiin aineen ja hengen kauneimpana ilmentymänä luonnossa. Peuran keskeinen tehtävä oli toimia sanansaattajana, tiedon välittäjänä. Rauhalalle peurahahmoon liittyvä aineen ja hengen tasapaino sekä sen kauneus ovat yksi järjestyksen muoto elämässämme.

Osmo Rauhala on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija. Hänellä on ollut säännöllisesti yksityisnäyttelyitä eri puolilla maailmaa. Talvet Rauhala asuu New Yorkissa, jossa hänellä on ollut ateljee jo 30 vuotta. Toinen elämäntyö on luomuviljely, jota Rauhala harjoittaa sukutilallaan Siuron kylällä Nokialla.

Lisätiedot: vs. intendentti Mari Lehtosalo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Mustilan visionääri Eric Tigerstedt eli aikaansa edellä

Elimäeltä maailmalle muuttaneen keksijänero Eric Tigerstedtin (1887–1925) kiehtova tarina on osa Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon Myytinmurtajia ja Matkantekijöitä -näyttelyä, joka on esillä 13. lokakuuta saakka.

Kaupunginmuseon näyttelyyn on saatu lainaksi harvoin esillä olevaa Eric Tigerstedtin esineistöä, joka kuuluu Tekniikan museon arvokkaimpiin kokoelmiin, iloitsee vt. museonjohtaja Anu Kasnio. Tigerstedtin keksinnöistä on näytillä elokuvaprojektori, kuulolaite, haulikon laukaisujen ammusten laskija ja salauslaite, jota pidetään yhtenä Tigerstedtin merkittävimmistä saavutuksista. Lisäksi esillä on keksijä Thomas Edisonin Tigerstedtille antama suosituskirje sekä Tigerstedtin henkilökohtaisia esineitä sisältävä matkalaukku.

Jo lapsuudessa Eric rakenteli erilaisia teknisiä laitteita kuten valokuvauskoneen, sähkömoottoreita, paristoja, kipinälennättimen ja jopa salakuuntelujärjestelmän. Myös valokuvaus oli Ericille tärkeää läpi elämän. Keksintöjensä ohella hän jatkoi värivalokuvauksen kehittämistä ja kuvamanipulaatioita.

Suomen Edisoniksi mainittu tuottelias keksijä haki lukuisia patentteja keksinnöilleen. Näistä merkittävimmät liittyivät äänen ja liikkuvan kuvan yhdistämiseen sekä tallennetun äänen vahvistamiseen eletroniputkimallin avulla.

Keksijän elämä 1900-luvun alun kosmopoliittina ei ollut helppo. Helsingissä ja Mustilan kartanossa lapsuutensa viettänyt keksijä työskenteli uransa aikana viidessä eri maassa. Hän menehtyi New Yorkissa vain 38-vuotiaana. Vuonna 1913 Eric Tigerstedt kirjoitti luonnosvihkoonsa: –Tulee vielä aika, jolloin ihmiset istuvat kodeissaan ja seuraavat maailman tapahtumia laitteella, jota tässä nimitän sähköiseksi silmäksi.

Mustilan visionääri ei ehtinyt saavuttaa julkista tunnustusta tai taloudellista menestystä lyhyen elämänsä aikana. Hänen parhaat ideansa päätyivät muiden jalostettaviksi.

Lisätietoja antaa: vt. museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio(at)kouvola.fi

Nyt kerätään muistitietoa nuoruudesta Kouvolassa

Osallistu kyselyyn ja kerro muistosi!

"

Millaista oli elää nuoruus Kouvolassa? Poikilo-museot kerää verkkokyselyn avulla eri sukupolvien nuoruusmuistoja eri puolilta nykyistä Kouvolaa. Ainakin minun nuoruudessani Kouvolan keskustaan kokoonnuttiin kaikilta lähialueilta, toteaa vt. museonjohtaja Anu Kasnio. Haluaisimme kuulla nuoruusvuosiin liittyviä muistoja kaiken ikäisiltä ihmisiltä, myös nykynuorilta. Erityisesti meitä kiinnostaa nuorisotalo- ja ravintolamuistot.

Kokoonnuttiinko iltaisin seisoskelemaan Mannerin lipan alle, ja autot matelivat pitkin Kauppalankatua? Olivatko viikonloput kohokohtia, jolloin käytiin nuorison suosimissa ravintoissa ja tanssipaikoissa, nuorisopaikoissa tai elokuvissa? Mitkä ravintolat olivat suosikkeja? Ravintola Red Car, Green Apple, Kultainen Kannus, Kaksi Kisälliä, Safhir tai Rubiini, Donna K, Amarillo tai joku muu? Mentiinkö katsomaan esiintyjiä Kallioniemeen ja Metsäkylään? Kuljettiinko tansseissa Vepskillä, Tampsalla, Tommolan lavalla ja Kuntotalolla? Kokoonnuttiinko Sipparin parkkiin, grillikioskeille vai mentiinkö kahville Uttiin? Vietettiinkö aikaa nuorisotaloilla kuten Kiskossa, Lehdokissa tai Mylsän ja Inksan nuokkarilla? Mikä nuoruusaikoina oli hauskinta, rakkainta ja mieleenpainuvinta?

Poikilo-museoiden verkkosivuilta osoitteesta poikilo.fi löytyvä kysely on avoinna marraskuun loppuun asti. Kyselyn vastaukset tallennetaan museoiden kokoelmiin. Keväällä Poikilo-museot järjestää kouvolalaisia nuoruusmuistoja käsittelevän yleisötilaisuuden.

Kymenlaaksolaista muistitietoa tallentava kysely on osa Poikilo-museoiden, Kymenlaakson museon, Haminan kaupungin museoiden, Miehikkälän museon, Verlan tehdasmuseon ja Kaunissaaren saaristolaismuseon Kerro meille! -hanketta. Tämän vuoden teema on Kylillä ja kulmilla, nuoruus Kymenlaaksossa. Ensi vuonna aiheena ovat teollisuuteen liittyvät muistot. Poikilo-museoiden sivun lisäksi yleistä tietoa kyselystä löytyy osoitteesta kerromeille.net.

Lisätietoja: vt. museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio@kouvola.fi ja amanuenssi Olli Rojo, puh. 020 615 4653, olli.rojo@kouvola.fi.

Tule museoon Kouvola-kaverin kanssa

Haluaisitko vierailla museossa, mutta yksin lähteminen ei houkuttele? Pyydä mukaasi Kouvola-kaveri. Sisäänpääsy Poikilo-museoihin on sinulle ilmaista, kun tulet koulutetun Kouvola-kaverin kanssa.

Päivitetty 19.9.2019