Kartanot lumoavat Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon uudessa näyttelyssä

Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa marraskuun 28. päivänä avautuva Kartanoiden Kouvola -näyttely lumoaa interiööreillään. Näyttely kurkistaa kartanoelämän arkeen ja juhlaan sekä aatelissukujen ja kartanorakennusten vaiheisiin 1600-luvun aatelisläänityksistä nykypäiviin asti.

Mustilan kartanon kuomuvaunut, joita vetää ruskea hevonen. Taustalla keltainen kartanorakennus.
Mustilan kartanon vaunut valmina matkaan

Kartanot lumoavat Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon uudessa näyttelyssä Kouvolan alueella on yli kaksikymmentä kartanoa, joista suurin osa on yksityiskoteja. Kartano on muutakin kuin uljas julkisivu lehmuskujan päässä. Se on ympäröivien maiden, elinkeinojen ja aikansa ihmisten elämäntarinoista muodostuva kokonaisuus. Haluamme näyttää, että myös Kymenlaakso on kartanoaluetta pitkine perinteineen, toteaa näyttelystä vastaava amanuenssi Hanna Kaivonurmi.

Kartanoiden Kouvola -näyttelyyn on koottu runsas kokonaisuus esineitä ja valokuvia Poikilo-museoiden kokoelmista, muista museoista ja yksityisiltä lainaajilta. Esillä on muun muassa Mustilan kartanon kuomuvaunut ja metsästysvaunut, jotka ovat saattaneet kuulua Hämeenkylän kartanon amiraali Adolf Etholénille. Asuista vanhin on Kansallismuseon kokoelmiin kuuluva, 1700-luvulta peräisin oleva hääpuvun aamutakki. Nähtävänä on myös iltapukuja, hääpukuja ja univormuja. Kouvolan kartanoiden esineillä ja huonekaluilla museoon on sisustettu kartanon salonki, ruokasali, makuuhuone ja keittiö. Myös Signe Branderin valokuvat esittävät kartanoiden sisustuksia ja julkisivuja 1910-luvulla.

Näyttelyssä kulkee lastenpolku, jonka innoittajana on 1700–1800-lukujen taitteessa Hämeenkylän kartanossa elänyt kartanonneiti Jacobina Charlotta Munsterhjelm. Lastenpolulla voi kokeilla kartanon askareita kuten matka-arkun pakkaamista kylpylävisiitille, kartanon illallismenyyn suunnittelua ja kampikirnun veivaamista keittiössä. Esillä on otteita Svenska litteratursällskapetin arkistossa säilytettävästä nuoren Jacobina Charlottan päiväkirjasta, jonka on suomentanut Turun yliopiston professori Kirsi Vainio-Korhonen. Suomennoksen pohjana oli professori Bo Lönnqvistin toimittama Jacobina Charlotta Munsterhjelms Dagböcker 1799-1801.

Kartanoiden Kouvola -näyttelyn tekoon osallistui lukuisa joukko yhteistyökumppaneita. Sisällön erityisasiantuntijoina olivat kamarineuvos Kari-Paavo Kokki, paikallisen kartanohistorian ja arkistoaineiston tuntija Hannu Pukkila sekä Turun yliopiston professori Kirsi Vainio-Korhonen. Näyttelyrekvisiittaa, sisustustöitä, puvustusta, näyttelyesineiden restaurointia ja konservointia tekivät muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin opiskelijat sekä Kouvolan kaupungin nuorten työpajat. Näyttelyarkkitehtinä toimi Tarja Kunttunen ja graafikkona Amanda Kareenkoski.

Kartanoiden Kouvola -näyttely on esillä Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa ajalla 28.11.2019–10.10.2021.

Lisätietoja antavat:
amanuenssi Hanna Kaivonurmi, puh. 020 615 6739, hanna.kaivonurmi(at)kouvola.fi
museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio(at)kouvola.fi

Kouvolan kuvataiteilijaksi vuosille 2020-2022 on valittu Eeva-Liisa Puhakka.

Eeva-Liisa Puhakka (46 v.) on kouvolalainen taiteilija, joka työskentelee Ruotilassa ja Berliinissä. Koulutukseltaan Eeva-Liisa Puhakka on diplomi-insinööri ja taiteen maisteri. Hän tekee installaatioita, kineettisiä veistoksia ja videoita. Teoksissa yhdistyvät fiktio ja todellisuus, tarkoitukset muuttuvat ja menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat. Eeva-Liisa Puhakka on Kouvolan taiteilijaseura Kouta ry:n jäsen ja hän kuuluu Scent Club Berliini kollektiiviiin, joka keskittyy tuoksun ja hajujen tieteeseen ja taiteeseen ilmaisun ja kokeilun avulla. Eeva-Liisan teoksia on ollut esillä Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa, Bulgariassa, Ukrainassa, Venäjällä, Ranskassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Kouvolan kuvataiteilijapalkinto oli haettavissa 15.8. saakka. Voittajan valinta 14 monipuolisen hakijan joukosta oli yksimielinen. Kuvataiteilija Eeva-Liisa Puhakan valintaan vaikuttivat muun muassa kuvataiteilijan paikallisuus, uudenlainen monisäikeinen taide ja taito tuoda esille asioita kiinnostavalla tavalla.

”Puhakka onnistuu teoksillaan imemään katsojan maailmaansa, koskettamaan niin mielikuvitusta, empatian kykyä kuin kaikkia aistejakin. Hän hyödyntää runollisella tavalla luonnontieteellistä osaamistaan sekä yhteiskunnallisten asioiden- ja historiantuntemustaan. Puhakka on selvästi taiteilija, jolla on tutkijan sielu – tai toisinpäin. ” Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori, taidegraafikko Annu Vertanen
”Puhakan teokset hyödyntävät visuaalisuudessaan nykyteknologiaa ja sisällöllisesti hän osaa yhdistää taiteelliseen ilmaisuun faktapohjaista aineistoa. Teokset ovat elämyksellisiä ja ne huomioivat tilan, mihin ne on installoitu. Ne tarjoavat mielenkiintoisen monin aistein koettavan taide-elämyksen, missä harkitut yksityiskohdat saavat näyttelyvieraan uskomaan Puhakan tarjoamaan maailmaan tavalla, joka tekee siitä kokemuksellisesti todellisen. Teoksiin tulee palattua ajatuksissa vielä jälkikäteen.” Taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja

Kuvassa vasemmalta alkaen museonjohtaja Anu Kasnio, kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa, liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sinikka Rouvari, taiteilija Eeva-Liisa Puhakka, taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori, taidegraafikko Annu Vertanen

Valinnan Kouvolan kuvataiteilijapalkinnon saajasta teki Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta Kouvolan kuvataiteilijapalkinto -työryhmän ehdotuksen pohjalta. Työryhmään kuuluivat Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori, taidegraafikko Annu Vertanen ja taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja, Poikilo-museoiden museonjohtaja Anu Kasnio sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan jäsen Sari Porvari. Työryhmän puheenjohtajana toimi liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sinikka Rouvari ja sihteerinä kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa.

Kouvolan kuvataiteilijan valinnan tarkoituksena on lisätä Kouvolan alueen kuvataiteen tunnettavuutta ja arvostusta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Kuvataiteilija valitaan hakemusten perusteella. Ehdokkaaksi voivat ilmoittautua Kouvolasta kotoisin olevat tai Kouvolassa vakituisesti asuvat taiteilijat.
Kuvataiteilijapalkinto jaetaan kolmen vuoden välein. Aiemmin Kouvolan kuvataiteilijoiksi on valittu taidegraafikko Jouni Salonen (2011-2013), valokuvataiteilija Raakel Kuukka (2014-2016) ja kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka (2017-2019).

Lisätietoja:
kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa, jaana.vuorio-palmumaa@kouvola.fi , puh. 020 615 8591
liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sinikka Rouvari: sinikka.rouvari@kouvola.fi, puh. 045 3160099
museonjohtaja Anu Kasnio, anu.kasnio@kouvola.fi, 020 615 8317

Anu Kasnio Poikilo-museoiden johtoon

Kouvolan kaupungin Poikilo-museoiden johtajaksi 1.1.2020 alkaen on valittu FM Anu Kasnio. Kasnio on pitkän linjan museoalan ammattilainen.

Anu Kasnio
Anu Kasnio

Hän on työskennellyt Kouvolan kaupungin museopalveluissa koko uuden Kouvolan ajan intendenttinä. Hän on myös toiminut museon vt. johtajana pariin otteeseen. Kasnio on johtanut Poikilo-museoita 1.1.2019 alkaen edellisen johtajan Elina Boneliuksen irtisanouduttua.

Poikilo-museot koostuvat Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, KOUTA-galleriasta, Kino-Poikilosta ja Poikilo-galleriasta.

Lisätiedot:
liikunta- ja kulttuurijohtaja Vesa Toikka puh. 02061 53831
kulttuuripäällikkö Elina Koivisto puh. 020 615 8454

Osmo Rauhalan näyttely käsittelee järjestystä ja kaaosta

Osmo Rauhalan tutkimusmatka elämän peruskysymysten äärellä jatkuu Kouvolan taidemuseo Poikilossa 19.9. avautuvassa näyttelyssä Järjestyksen kuvat. Näyttely on avoinna 12. tammikuuta saakka.

Osmo Rauhalan ajattelun ja taiteen lähtökohta on uteliaisuus ympäröivää maailmaa ja tiedettä kohtaan sekä niiden analyyttinen tulkinta. Taide on Rauhalan keino jäsentää ymmärrystä luonnon järjestyksestä. Näyttelykokonaisuuteen taiteilija on valinnut teoksia, joiden avulla hän pyrkii laajentamaan käsitystä ympärillämme olevista monimutkaisista ilmiöistä.

Osmo Rauhala, Kaksoisalkuräjähdys, 2017
Kuva: Alasin Media Oy

Epäjärjestys ja kaoottisuus tuntuvat uhkaavilta. Ne näyttäytyvät meille järjestyksen vastakohtina. Rauhala on tutkinut ja kuvannut kompleksisia ja kaoottisia systeemejä 1990-luvun alusta lähtien.  Esimerkki kompleksisesta systeemistä, jota ei kielen tai matematiikan avulla osata tarkasti selittää, on lintuparven pyrähtely taivaalla. Se näyttää yhtä aikaa kaaokselta ja oudon kauniilta järjestykseltä.

Rauhalan maalauksissa luonto, usein eläinten kuvat, ja ihmisten käyttämä kieli, matematiikka ja muut merkkijärjestelmät yhdistyvät monimerkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Teoksissa on viittauksia niin pistekirjoitukseen, tietokoneiden ohjelmointikieleen, viivakoodeihin kuin DNA:n rakenteeseen. Kieli on yksi tärkeä järjestyksen muoto, mutta se ei kuitenkaan riitä kuvaamaan todellisuuden kaikkia vivahteita.

Taide on Osmo Rauhalalle eräänlainen viestijärjestelmä. Sen symbolina hänen teoksissaan on usein peura. Rauhalan teoksissa se viittaa myös siihen, miten ymmärrämme luontoa. Muinaisissa uskomuksissa peuran muoto nähtiin aineen ja hengen kauneimpana ilmentymänä luonnossa. Peuran keskeinen tehtävä oli toimia sanansaattajana, tiedon välittäjänä. Rauhalalle peurahahmoon liittyvä aineen ja hengen tasapaino sekä sen kauneus ovat yksi järjestyksen muoto elämässämme.

Osmo Rauhala on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija. Hänellä on ollut säännöllisesti yksityisnäyttelyitä eri puolilla maailmaa. Talvet Rauhala asuu New Yorkissa, jossa hänellä on ollut ateljee jo 30 vuotta. Toinen elämäntyö on luomuviljely, jota Rauhala harjoittaa sukutilallaan Siuron kylällä Nokialla.

Lisätiedot: vs. intendentti Mari Lehtosalo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Tule museoon Kouvola-kaverin kanssa

Haluaisitko vierailla museossa, mutta yksin lähteminen ei houkuttele? Pyydä mukaasi Kouvola-kaveri. Sisäänpääsy Poikilo-museoihin on sinulle ilmaista, kun tulet koulutetun Kouvola-kaverin kanssa.

Päivitetty 12.12.2019