Menneen ajan valohahmot heräävät henkiin

Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa yleisölle avautuvan Kartanoiden Kouvola -näyttelyn yhteydessä nähdään harvoin tavattavia yön kulkijoita, sillä menneiden aikojen ihmishahmot ja kartanoiden haamut heräävät henkiin Kouvolatalon puistossa ja kaupunginmuseossa esillä olevissa valoteoksissa.

""

Taiteilija Alexander Reichsteinin herkät valohahmot hohtavat Kouvolatalon puistossa kahden viikon ajan, marraskuun 28. päivästä joulukuun 8. päivään asti. Teossarjallaan He olivat täällä Reichstein herättää henkiin entisaikojen ihmishahmoja eri aikakausilta. Puistossa nähdään myös joitakin eläinhahmoja. Lumottua tunnelmaa lisää puistossa soiva musiikki. Halusimme tuoda Reichsteinin valoteokset Kouvolaan juuri raskaimman kaamoksen keskelle. Toivomme, että mahdollisimman moni ehtii nauttia niiden lumovoimasta kahden esilläoloviikon aikana, toteaa näyttelystä vastaava amanuenssi Hanna Kaivonurmi.

Kaupunginmuseon näyttelyn kummitushuoneessa hohtavat kartanoiden haamut kuten tukka hapsottaen kulkeva Anjalan kartanon vanha harmaa rouva. Lattialla vipeltää rottia, joita jaloissa pyörivä kartanoiden kissa yrittää pitää kurissa. Reichsteinin luomat teokset hohtavat huoneessa kylmän sinisinä. Hyytävää tunnelmaa korostaa äänitaitelija Petri Laaksosen selkäpiitä karmiva äänimaisema sekä seinän animaatiossa lipuvat unenomaiset ihmishahmot, lepakot ja enkelit. Animaation on toteuttanut Tatiana Moshkova. Kaupunginmuseon haamuhuoneen teokset ovat esillä on 31. toukokuuta asti.

Suomessa vuodesta 1990 asti asunut venäläissyntyinen taiteilija ja kuvittaja Alexander Reichstein (s. 1957) on valloittanut suomalaisesta taidekentästä omanlaisensa erikoisalueen. Reichsteinin mielikuvitukselliset, interaktiiviset installaatiot leikittelevät taiteen ja illuusioiden rajalla. Reichsteinin teoksia on aikaisemmin nähty seuraavissa tapahtumissa ja näyttelyissä: LUX Helsinki 2016, LUMO Oulu 2016, Helsinki City Museum 2016, Bella Skyway Torun 2017, Fête de la Lumière, Chartres 2017, City of Light Jyväskylä 2017, Staro Riga 2017, Klaipeda Light Festival Lithuania 2018, Light of Jerusalem 2018, Tytyrin elämyskaivos Lohja 2018, Light of Jerusalem Israel 2018, Juodkrante Lithuania 2019, Salon taidemuseo Veturitalli 2019, Festival of Lights Berliini 2019, ValotON Seinäjoki 2019.

Lisätietoja antavat:
amanuenssi Hanna Kaivonurmi, puh. 020 615 6739, hanna.kaivonurmi(at)kouvola.fi
museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio(at)kouvola.fi
taiteilija Alexander Reichstein, puh. 044 033 9399

Kartanot lumoavat Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon uudessa näyttelyssä

Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa marraskuun 28. päivänä avautuva Kartanoiden Kouvola -näyttely lumoaa interiööreillään. Näyttely kurkistaa kartanoelämän arkeen ja juhlaan sekä aatelissukujen ja kartanorakennusten vaiheisiin 1600-luvun aatelisläänityksistä nykypäiviin asti.

Mustilan kartanon kuomuvaunut, joita vetää ruskea hevonen. Taustalla keltainen kartanorakennus.
Mustilan kartanon vaunut valmina matkaan

Kartanot lumoavat Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon uudessa näyttelyssä Kouvolan alueella on yli kaksikymmentä kartanoa, joista suurin osa on yksityiskoteja. Kartano on muutakin kuin uljas julkisivu lehmuskujan päässä. Se on ympäröivien maiden, elinkeinojen ja aikansa ihmisten elämäntarinoista muodostuva kokonaisuus. Haluamme näyttää, että myös Kymenlaakso on kartanoaluetta pitkine perinteineen, toteaa näyttelystä vastaava amanuenssi Hanna Kaivonurmi.

Kartanoiden Kouvola -näyttelyyn on koottu runsas kokonaisuus esineitä ja valokuvia Poikilo-museoiden kokoelmista, muista museoista ja yksityisiltä lainaajilta. Esillä on muun muassa Mustilan kartanon kuomuvaunut ja metsästysvaunut, jotka ovat saattaneet kuulua Hämeenkylän kartanon amiraali Adolf Etholénille. Asuista vanhin on Kansallismuseon kokoelmiin kuuluva, 1700-luvulta peräisin oleva hääpuvun aamutakki. Nähtävänä on myös iltapukuja, hääpukuja ja univormuja. Kouvolan kartanoiden esineillä ja huonekaluilla museoon on sisustettu kartanon salonki, ruokasali, makuuhuone ja keittiö. Myös Signe Branderin valokuvat esittävät kartanoiden sisustuksia ja julkisivuja 1910-luvulla.

Näyttelyssä kulkee lastenpolku, jonka innoittajana on 1700–1800-lukujen taitteessa Hämeenkylän kartanossa elänyt kartanonneiti Jacobina Charlotta Munsterhjelm. Lastenpolulla voi kokeilla kartanon askareita kuten matka-arkun pakkaamista kylpylävisiitille, kartanon illallismenyyn suunnittelua ja kampikirnun veivaamista keittiössä. Esillä on otteita Svenska litteratursällskapetin arkistossa säilytettävästä nuoren Jacobina Charlottan päiväkirjasta, jonka on suomentanut Turun yliopiston professori Kirsi Vainio-Korhonen. Suomennoksen pohjana oli professori Bo Lönnqvistin toimittama Jacobina Charlotta Munsterhjelms Dagböcker 1799-1801.

Kartanoiden Kouvola -näyttelyn tekoon osallistui lukuisa joukko yhteistyökumppaneita. Sisällön erityisasiantuntijoina olivat kamarineuvos Kari-Paavo Kokki, paikallisen kartanohistorian ja arkistoaineiston tuntija Hannu Pukkila sekä Turun yliopiston professori Kirsi Vainio-Korhonen. Näyttelyrekvisiittaa, sisustustöitä, puvustusta, näyttelyesineiden restaurointia ja konservointia tekivät muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin opiskelijat sekä Kouvolan kaupungin nuorten työpajat. Näyttelyarkkitehtinä toimi Tarja Kunttunen ja graafikkona Amanda Kareenkoski.

Kartanoiden Kouvola -näyttely on esillä Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa ajalla 28.11.2019–10.10.2021.

Lisätietoja antavat:
amanuenssi Hanna Kaivonurmi, puh. 020 615 6739, hanna.kaivonurmi(at)kouvola.fi
museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio(at)kouvola.fi

Kouvolan kuvataiteilijaksi vuosille 2020-2022 on valittu Eeva-Liisa Puhakka.

Eeva-Liisa Puhakka (46 v.) on kouvolalainen taiteilija, joka työskentelee Ruotilassa ja Berliinissä. Koulutukseltaan Eeva-Liisa Puhakka on diplomi-insinööri ja taiteen maisteri. Hän tekee installaatioita, kineettisiä veistoksia ja videoita. Teoksissa yhdistyvät fiktio ja todellisuus, tarkoitukset muuttuvat ja menneisyys ja nykyisyys sekoittuvat. Eeva-Liisa Puhakka on Kouvolan taiteilijaseura Kouta ry:n jäsen ja hän kuuluu Scent Club Berliini kollektiiviiin, joka keskittyy tuoksun ja hajujen tieteeseen ja taiteeseen ilmaisun ja kokeilun avulla. Eeva-Liisan teoksia on ollut esillä Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Puolassa, Bulgariassa, Ukrainassa, Venäjällä, Ranskassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Kouvolan kuvataiteilijapalkinto oli haettavissa 15.8. saakka. Voittajan valinta 14 monipuolisen hakijan joukosta oli yksimielinen. Kuvataiteilija Eeva-Liisa Puhakan valintaan vaikuttivat muun muassa kuvataiteilijan paikallisuus, uudenlainen monisäikeinen taide ja taito tuoda esille asioita kiinnostavalla tavalla.

”Puhakka onnistuu teoksillaan imemään katsojan maailmaansa, koskettamaan niin mielikuvitusta, empatian kykyä kuin kaikkia aistejakin. Hän hyödyntää runollisella tavalla luonnontieteellistä osaamistaan sekä yhteiskunnallisten asioiden- ja historiantuntemustaan. Puhakka on selvästi taiteilija, jolla on tutkijan sielu – tai toisinpäin. ” Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori, taidegraafikko Annu Vertanen
”Puhakan teokset hyödyntävät visuaalisuudessaan nykyteknologiaa ja sisällöllisesti hän osaa yhdistää taiteelliseen ilmaisuun faktapohjaista aineistoa. Teokset ovat elämyksellisiä ja ne huomioivat tilan, mihin ne on installoitu. Ne tarjoavat mielenkiintoisen monin aistein koettavan taide-elämyksen, missä harkitut yksityiskohdat saavat näyttelyvieraan uskomaan Puhakan tarjoamaan maailmaan tavalla, joka tekee siitä kokemuksellisesti todellisen. Teoksiin tulee palattua ajatuksissa vielä jälkikäteen.” Taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja

Kuvassa vasemmalta alkaen museonjohtaja Anu Kasnio, kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa, liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sinikka Rouvari, taiteilija Eeva-Liisa Puhakka, taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja ja Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori, taidegraafikko Annu Vertanen

Valinnan Kouvolan kuvataiteilijapalkinnon saajasta teki Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta Kouvolan kuvataiteilijapalkinto -työryhmän ehdotuksen pohjalta. Työryhmään kuuluivat Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori, taidegraafikko Annu Vertanen ja taidekriitikko, galleristi ja kuraattori Veikko Halmetoja, Poikilo-museoiden museonjohtaja Anu Kasnio sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan jäsen Sari Porvari. Työryhmän puheenjohtajana toimi liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sinikka Rouvari ja sihteerinä kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa.

Kouvolan kuvataiteilijan valinnan tarkoituksena on lisätä Kouvolan alueen kuvataiteen tunnettavuutta ja arvostusta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Kuvataiteilija valitaan hakemusten perusteella. Ehdokkaaksi voivat ilmoittautua Kouvolasta kotoisin olevat tai Kouvolassa vakituisesti asuvat taiteilijat.
Kuvataiteilijapalkinto jaetaan kolmen vuoden välein. Aiemmin Kouvolan kuvataiteilijoiksi on valittu taidegraafikko Jouni Salonen (2011-2013), valokuvataiteilija Raakel Kuukka (2014-2016) ja kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka (2017-2019).

Lisätietoja:
kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa, jaana.vuorio-palmumaa@kouvola.fi , puh. 020 615 8591
liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sinikka Rouvari: sinikka.rouvari@kouvola.fi, puh. 045 3160099
museonjohtaja Anu Kasnio, anu.kasnio@kouvola.fi, 020 615 8317

Poikilo-museot kokoaa kouvolalaisten nuoruusmuistoja

Kerro meille! –verkkokyselyllä kerätään muistot talteen

Kymenlaaksolaista muistitietoa tallentava Kerro meille! -kysely on osa Poikilo-museoiden ja muiden kymenlaaksolaisten museoiden yhteistä hanketta. Tämän vuoden teemana on Kylillä ja kulmilla, nuoruus Kymenlaaksossa.

Nuoria Ravintola Red Carissa, joka toimi Kouvolan vanhan linja-autoaseman vintissä vjuosina 1969-1974
Nuoria Ravintola Red Carissa, joka toimi Kouvolan vanhan linja-autoaseman vintissä vuosina 1969-1974
Kuva: Poikilo-museot

Poikilo-museoiden vt. museonjohtaja Anu Kasnio rohkaisee ikään katsomatta jokaista Kouvolan seudulla nuoruutensa viettänyttä jakamaan muistonsa nuorison kokoontumispaikoista ja -tavoista. Verkkokyselyn avulla museo kerää ja tallentaa kokoelmiinsa kouvolalaisten nuoruusmuistoja eri vuosikymmeniltä. Kyselyyn on helppo vastata merkitsemällä karttaan kokoontumispaikat ja kirjoittamalla omin sanoin paikkoihin liittyviä muistoja. –Vastauksia on tullut mukavasti. Niissä korostuu Kouvolan keskustassa kokoontuminen. Sen sijaan Kuusankosken, Voikkaan, Elimäen ja entisen Anjalankosken alueelta vastauksia ei ole vielä tullut kovinkaan paljon, toteaa Kasnio.  

Eräs kyselyyn vastannut kertoo istuneensa Inksan keskustassa Pitkäsen kaupan rappusilla. – Siellä odoteltiin Anjalan poikia aina muulloin kuin Vepski-iltoina, säässä kuin säässä, harva se ilta. Kuusaalaiset puolestaan istuivat Centrumin ikkunalaudalla, kävivät Kansantalolla diskossa ja kuuntelemassa esiintyjiä. Millaisia muistoja näihin liittyy? Entä millaisia kokoontumispaikkoja Voikkaan ja Elimäen nuorilla on ollut?

Kysely ja lisätietoa löytyy Poikilo-museoiden verkkosivuilta osoitteesta poikilo.fi. – Kaupunginmuseo toimii kaupunkilaisten kollektiivisena muistina. Järjestämme kyselyn pohjalta nuoruusmuistoja käsittelevän yleisötilaisuuden keväällä, lupaa Anu Kasnio.

Lisätietoja antavat:
vt. museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio@kouvola.fi ja amanuenssi Olli Rojo, puh. 020 615 4653, olli.rojo@kouvola.fi.

Anu Kasnio Poikilo-museoiden johtoon

Kouvolan kaupungin Poikilo-museoiden johtajaksi 1.1.2020 alkaen on valittu FM Anu Kasnio. Kasnio on pitkän linjan museoalan ammattilainen.

Anu Kasnio
Anu Kasnio

Hän on työskennellyt Kouvolan kaupungin museopalveluissa koko uuden Kouvolan ajan intendenttinä. Hän on myös toiminut museon vt. johtajana pariin otteeseen. Kasnio on johtanut Poikilo-museoita 1.1.2019 alkaen edellisen johtajan Elina Boneliuksen irtisanouduttua.

Poikilo-museot koostuvat Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, KOUTA-galleriasta, Kino-Poikilosta ja Poikilo-galleriasta.

Lisätiedot:
liikunta- ja kulttuurijohtaja Vesa Toikka puh. 02061 53831
kulttuuripäällikkö Elina Koivisto puh. 020 615 8454

Osmo Rauhalan näyttely käsittelee järjestystä ja kaaosta

Osmo Rauhalan tutkimusmatka elämän peruskysymysten äärellä jatkuu Kouvolan taidemuseo Poikilossa 19.9. avautuvassa näyttelyssä Järjestyksen kuvat. Näyttely on avoinna 12. tammikuuta saakka.

Osmo Rauhalan ajattelun ja taiteen lähtökohta on uteliaisuus ympäröivää maailmaa ja tiedettä kohtaan sekä niiden analyyttinen tulkinta. Taide on Rauhalan keino jäsentää ymmärrystä luonnon järjestyksestä. Näyttelykokonaisuuteen taiteilija on valinnut teoksia, joiden avulla hän pyrkii laajentamaan käsitystä ympärillämme olevista monimutkaisista ilmiöistä.

Osmo Rauhala, Kaksoisalkuräjähdys, 2017
Kuva: Alasin Media Oy

Epäjärjestys ja kaoottisuus tuntuvat uhkaavilta. Ne näyttäytyvät meille järjestyksen vastakohtina. Rauhala on tutkinut ja kuvannut kompleksisia ja kaoottisia systeemejä 1990-luvun alusta lähtien.  Esimerkki kompleksisesta systeemistä, jota ei kielen tai matematiikan avulla osata tarkasti selittää, on lintuparven pyrähtely taivaalla. Se näyttää yhtä aikaa kaaokselta ja oudon kauniilta järjestykseltä.

Rauhalan maalauksissa luonto, usein eläinten kuvat, ja ihmisten käyttämä kieli, matematiikka ja muut merkkijärjestelmät yhdistyvät monimerkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Teoksissa on viittauksia niin pistekirjoitukseen, tietokoneiden ohjelmointikieleen, viivakoodeihin kuin DNA:n rakenteeseen. Kieli on yksi tärkeä järjestyksen muoto, mutta se ei kuitenkaan riitä kuvaamaan todellisuuden kaikkia vivahteita.

Taide on Osmo Rauhalalle eräänlainen viestijärjestelmä. Sen symbolina hänen teoksissaan on usein peura. Rauhalan teoksissa se viittaa myös siihen, miten ymmärrämme luontoa. Muinaisissa uskomuksissa peuran muoto nähtiin aineen ja hengen kauneimpana ilmentymänä luonnossa. Peuran keskeinen tehtävä oli toimia sanansaattajana, tiedon välittäjänä. Rauhalalle peurahahmoon liittyvä aineen ja hengen tasapaino sekä sen kauneus ovat yksi järjestyksen muoto elämässämme.

Osmo Rauhala on kansainvälisesti menestynyt kuvataiteilija. Hänellä on ollut säännöllisesti yksityisnäyttelyitä eri puolilla maailmaa. Talvet Rauhala asuu New Yorkissa, jossa hänellä on ollut ateljee jo 30 vuotta. Toinen elämäntyö on luomuviljely, jota Rauhala harjoittaa sukutilallaan Siuron kylällä Nokialla.

Lisätiedot: vs. intendentti Mari Lehtosalo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Nyt kerätään muistitietoa nuoruudesta Kouvolassa

Osallistu kyselyyn ja kerro muistosi!

"

Millaista oli elää nuoruus Kouvolassa? Poikilo-museot kerää verkkokyselyn avulla eri sukupolvien nuoruusmuistoja eri puolilta nykyistä Kouvolaa. Ainakin minun nuoruudessani Kouvolan keskustaan kokoonnuttiin kaikilta lähialueilta, toteaa vt. museonjohtaja Anu Kasnio. Haluaisimme kuulla nuoruusvuosiin liittyviä muistoja kaiken ikäisiltä ihmisiltä, myös nykynuorilta. Erityisesti meitä kiinnostaa nuorisotalo- ja ravintolamuistot.

Kokoonnuttiinko iltaisin seisoskelemaan Mannerin lipan alle, ja autot matelivat pitkin Kauppalankatua? Olivatko viikonloput kohokohtia, jolloin käytiin nuorison suosimissa ravintoissa ja tanssipaikoissa, nuorisopaikoissa tai elokuvissa? Mitkä ravintolat olivat suosikkeja? Ravintola Red Car, Green Apple, Kultainen Kannus, Kaksi Kisälliä, Safhir tai Rubiini, Donna K, Amarillo tai joku muu? Mentiinkö katsomaan esiintyjiä Kallioniemeen ja Metsäkylään? Kuljettiinko tansseissa Vepskillä, Tampsalla, Tommolan lavalla ja Kuntotalolla? Kokoonnuttiinko Sipparin parkkiin, grillikioskeille vai mentiinkö kahville Uttiin? Vietettiinkö aikaa nuorisotaloilla kuten Kiskossa, Lehdokissa tai Mylsän ja Inksan nuokkarilla? Mikä nuoruusaikoina oli hauskinta, rakkainta ja mieleenpainuvinta?

Poikilo-museoiden verkkosivuilta osoitteesta poikilo.fi löytyvä kysely on avoinna marraskuun loppuun asti. Kyselyn vastaukset tallennetaan museoiden kokoelmiin. Keväällä Poikilo-museot järjestää kouvolalaisia nuoruusmuistoja käsittelevän yleisötilaisuuden.

Kymenlaaksolaista muistitietoa tallentava kysely on osa Poikilo-museoiden, Kymenlaakson museon, Haminan kaupungin museoiden, Miehikkälän museon, Verlan tehdasmuseon ja Kaunissaaren saaristolaismuseon Kerro meille! -hanketta. Tämän vuoden teema on Kylillä ja kulmilla, nuoruus Kymenlaaksossa. Ensi vuonna aiheena ovat teollisuuteen liittyvät muistot. Poikilo-museoiden sivun lisäksi yleistä tietoa kyselystä löytyy osoitteesta kerromeille.net.

Lisätietoja: vt. museonjohtaja Anu Kasnio, puh. 020 615 8317, anu.kasnio@kouvola.fi ja amanuenssi Olli Rojo, puh. 020 615 4653, olli.rojo@kouvola.fi.

Tule museoon Kouvola-kaverin kanssa

Haluaisitko vierailla museossa, mutta yksin lähteminen ei houkuttele? Pyydä mukaasi Kouvola-kaveri. Sisäänpääsy Poikilo-museoihin on sinulle ilmaista, kun tulet koulutetun Kouvola-kaverin kanssa.

Päivitetty 28.11.2019