Kauneuden aarteita

Taidetta Emil Aaltosen museon kokoelmasta

Kouvolan taidemuseo Poikilon näyttely Kauneuden aarteita on edustava läpileikkaus Emil Aaltosen museon taidekokoelmasta. Se koostuu pääosin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaisen taiteen merkkiteoksista. Lisäksi siihen kuuluu vanhempaa eurooppalaista taidetta. Tampereella Pyynikinlinnassa sijaitsevan Emil Aaltosen museon remontin vuoksi kokoelman aarteet ovat nähtävissä Kouvolan taidemuseo Poikilossa 24.9.2020–10.1.2021.

Emil Aaltonen (1869–1949) kiinnostui kulttuurista ja taiteesta jo nuorena. Menestys ensin kenkätehtailijana ja myöhemmin konepaja- ja muoviteollisuuden parissa antoi mahdollisuuden taiteen keräämiseen ja tieteen tukemiseen. Vuorineuvos Emil Aaltonen keräsi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla mittavan kokoelman, johon kertyi kaikkiaan noin 250 teosta.

Taidekokoelma oli Aaltoselle muutakin kuin kodin kaunistus tai statussymboli. Kokoelmasta nousee esiin teemoja, jotka olivat keräilijälle tärkeitä. Teoshankintojen taustalla vaikuttivat Aaltosen näkemykset kauneudesta, estetiikasta ja hengellisyydestä. Hän osti kokoelmaansa sellaista taidetta, josta hän itse piti. Aaltosen suosikkeihin kuuluivat muun muassa Albert Edelfelt ja von Wrightin veljekset.

Suomenmieliset ajatukset kannustivat Aaltosta hankkimaan suomalaista luontoa ja maisemia sekä maaseudun perinteistä elämää kuvaavia teoksia. Uskonnollisuus kuului keskeisenä osana Aaltosen elämään. Siihen liittyviä aiheita kokoelmassa on runsaasti. Lisäksi häntä kiinnostivat kuvaukset ihmisistä.  Aaltonen ei kirjannut ylös ajatuksiaan taiteesta, eikä kokoelmaa luetteloitu systemaattisesti. Niitä tärkeämpää oli taiteen suoma ilo ja esteettinen nautinto.

Näyttelyssä on mukana teoksia seuraavilta taiteilijoilta:
Fredrik Ahlstedt, Nina Ahlstedt, Gunnar Berndtson, Francois Bonnet, Ferdinand de Braekeleer, Fanny Churberg, Carl Johan Danielson, Elin Danielsson Gambogi, Albert Edelfelt, Robert Wilhelm Ekman, Gabriel Enberg, Antti Favén, A. B. Fuhr , Akseli Gallén-Kallela, Francesco di Girolamo da Santacroce III, Giovanni Francesco Barbieri, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Eero Järnefelt, Louis Jean François Lagrenée, Alexander Lauréus, L. L. Louch, Hjalmar Munsterhjelm, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Johannes Takanen, Woldemar Toppelius, Dora Wahlroos, Pietro della Vecchia, Eugene Verboechoven, Victor Westerholm, Maria Wiik, Philips Wouwerman, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright ja Viktoria Åberg.

Kauneuden aarteita -näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Kouvolan taidemuseo Poikilo ja Emil Aaltosen museo. Sen on kuratoinut Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo.

Näyttelyyn liittyvät yleisötapahtumat järjestetään tilanteen salliessa.

Yleisöopastukset ke 7.10. ja ke 2.12. klo 17.00.
Jazzmuseo -yhtyeen konsertti su 11.10. klo 17.00.

Muutokset ovat mahdollisia. Ajantasaista tietoa löytyy Poikilo-museoiden nettisivuilta ja somekanavilta.

Lisätiedot:
Mari Lehtosalo, intendentti, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo(at)kouvola.fi
Mika Törmä, museonjohtaja, puh. 050 431 4135, mika.torma(at)pyynikinlinna.fi

Kuvat, joita voi käyttää:

Ferdinand von Wright, Näköala Leväsen maanviljelyskoulusta, 1884. Kuva Petri Nuutinen.

Akseli Gallén-Kallela, Salomaisema, 1914. Kuva Petri Nuutinen.

Kartanonherran kaksi perhettä -videoteos täydentää Kartanoiden Kouvola -näyttelyä

Kartanonherran kaksi perhettä
Kartanoiden Kouvola -näyttelyn pimeässä huoneessa
5.9.2020 alkaen
Ensiesitys 5.9.2020 Elimäen Pestoomarkkinoilla

Kartanoiden Kouvola -näyttely täydentyy Elimäen Peippolan kartanoa vuosina 1813–1860 isännöineen ”ylpiäin tapain herra” Per af Forsellesin perheistä kertovalla videoteoksella. Kartanonherran kaksi perhettä -teos saa ensiesityksensä Pestoomarkkinoilla Elimäen entisessä kunnanvirastossa 5.9.2020 klo 13.15. Käsikirjoittaja Hannu Pukkila kertoo tilaisuudessa tarinan taustoista ja tekemästään tutkimustyöstä.

Kahden perheen tarina on arkistolähteisiin perustuva dramatisoitu kertomus miehen ja kahden naisen välisistä suhteista, rakkaudesta ja velvollisuudesta. Per af Forsellesilla oli kaikkiaan kymmenen lasta. Kuuden lapsen äiti oli kartanon taloudenhoitajatar, ja neljä lasta syntyi laillisessa säädynmukaisessa avioliitossa. Molemmat perheet elivät Peippolan kartanossa samassa taloudessa vuoteen 1860 saakka.

Käsikirjoitus ja taustatutkimus: Hannu Pukkila
Dramatisointi: Irja Ahtovirta
Videoteos: Marko Kivioja
Tuotanto: MMM-Videoframe25 ry/Matti Kalevi Pasi ja Poikilo-museot

Lisätietoja
Hannu Pukkila, käsikirjoittaja
arkistoahmatti@elisanet.fi

Anu Kasnio, museonjohtaja
p. 020 615 8317
anu.kasnio@kouvola.fi

Hanna Kaivonurmi, amanuenssi
p. 020 615 6739
hanna.kaivonurmi@kouvola.fi

Tule museoon Kouvola-kaverin kanssa

Haluaisitko vierailla museossa, mutta yksin lähteminen ei houkuttele? Pyydä mukaasi Kouvola-kaveri. Sisäänpääsy Poikilo-museoihin on sinulle ilmaista, kun tulet koulutetun Kouvola-kaverin kanssa.

Päivitetty 13.11.2020