Medialle
Temporary Setting – Kouvolan kuvataiteilija Hanna Peräkylä
Rest of Us – Leena Kela
Kouvolan Taidemuseo Poikilo ja Kino-Poikilo 1.2.–28.4.2024
Kouvolan kuvataiteilijaksi vuosiksi 2023–2025 valitun Hanna Peräkylän laaja teoskokonaisuus Temporary Setting käsittelee ihmisen suhdetta ympäristöön, kulutukseen ja muistiin. Uusimmissa teoksissaan taiteilija tutkii maiseman määrittelyä ja sen muokkausta, lyhytnäköistä paikkaamista ja keskeneräisyyttä. Peräkylä on kutsunut näyttelynsä rinnalle Kino-Poikiloon performanssitaiteilija Leena Kelan. Kino-Poikilossa nähtävä kolmiosainen videosarja koostuu taiteilijan yhdessä kuvaaja Jussi Virkkumaan kanssa toteuttamista performansseista. Ne käsittelevät ihmisen jälkeistä aikaa.
Hanna Peräkylän näyttely koostuu monimuotoisista, abstrakteista tekstiiliteoksista, maalauksista ja installaatioista vuosilta 2015–2023. Viimeisimmät teokset ovat tilallisia maisemamaalauksia, joiden pohjana ovat kierrätetyt tekstiilit ja löydetyt vääntyneet teräskehikot. Peräkylän teoksille on ominaista vahva materiaalin tuntu, veistoksellisuus ja maalauksen monimuotoisuutta tutkiva ote.
Uusimmissa teoksissa yhdistyvät kokeellisen kudonnan, tekstiilikollaasien ja erilaisten materiaalikovetusten menetelmät. Teosten pohjana taiteilija on käyttänyt monia erilaisia materiaaleja käsitellen niitä maalaten, piirtäen, ommellen, kirjoen, ruosteella värjäten sekä naulaten. Peräkylä on etsinyt uusia tapoja kehittää työskentelyään entistä tilallisempaan suuntaan. Hän pyrkii muodostamaan maalauksesta kerroksellisen kuvan, jonka kokemiseen vaikuttaa yhtä lailla katsomiskulma, ympäristö, syvyys ja osittain myös liike.
Viime vuosina Peräkylä on pyrkinyt kohti yhä vähäisempää lisätyn maalin käyttöä ja materiaalien hyväksymistä sellaisenaan. Häntä kiinnostaa käytetyn materiaalin merkitys, sen kulumat, ajan jättämät jäljet, sekä vihjaukset aiemmasta käyttötarkoituksesta ja käyttäjästä. Ekologisessa keskustelussa Peräkylää on kiinnostanut myös taiteen ympäristöjälki; työtapa, materiaalivalinnat, itse tehtyjen väriaineiden mahdollisuudet.
Peräkylän näyttely Temporay Setting on saanut Museovirastolta valtionavustusta. Sitä ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson maakuntarahasto ja Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö.
Hanna Peräkylä (s. 1984 Valkeala) on valmistunut Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2013 tekstiilitaiteen maisteriksi. Hän on työskennellyt tekstiili- ja kuvataiteen parissa aktiivisesti vuodesta 2009 alkaen. Peräkylän teoksia on Kouvolan taidemuseo Poikilon, Namibian yliopiston sekä yksityisissä kokoelmissa. Kouvolan taiteilijaseura KOUTA ry:ssä Peräkylä toimi aktiivisesti vuosina 2015–2022. Tällä hetkellä hän on Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan jäsen.
Leena Kelan teossarja esittää kysymyksiä maapallomme tulevaisuudesta. Se sisältää teokset There Is No Planet B (2020), Rest of Time (2021) ja If You Fall, We Will Fall Too (2022). Juuri ennen kuolemaansa fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking antoi varoituksen, että ihmiskunnalla on enää sata vuotta aikaa maapallolla. Pelastaaksemme ihmisen sukupuutolta, meidän täytyy valmistautua kolonisoimaan jokin toinen planeetta. Aikamme on loppumassa ja siksi on valmistauduttava matkallelähtöön kohti uutta planeettaa. Mutta meillä ei ole planeetta B:tä, jonne siirtyä. Miten me toimimme planeettamme ollessa kriisissä? Kuinka paljon meillä on aikaa jäljellä? Mitä meistä jää jäljelle?
Leena Kelan teoksia ovat tukeneet AVEK, Taiteen edistämiskeskus, Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto, Läntinen tanssin aluekeskus ja Taideyliopisto.
Leena Kela (s. 1978 Kuusamo) on performanssitaiteilija, jonka teokset ja tutkimukset tarkastelevat kehollisuuden ja materiaalisuuden vuorovaikutusta performanssitaiteessa. Hänen esityksensä ja videoteoksensa leikittelevät suhteellamme arkipäiväisiin esineisiin ja ilmiöihin. Kela on esiintynyt näyttelyissä ja lukuisilla performanssitaiteen festivaaleilla niin Suomessa kuin ulkomailla. Leena Kela on New Performance Turku Biennalen taiteellinen johtaja, Saaren kartanon residenssin johtaja ja tohtorikoulutettava Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.
Kouvolan kuvataiteilija -palkinto myönnetään kolmen vuoden välein. Kuvataiteilijapalkinnolla halutaan nostaa Kouvolan tunnettavuutta ja löytää Kouvolasta uutta, valtakunnallisesti merkittävää kuvataidetta. Palkinto koostuu 2000 euron stipendistä sekä yksityisnäyttelystä Kouvolan taidemuseo Poikilossa. Vuoden 2023–2025 kuvataiteilijapalkinnosta päätti Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta työryhmän ehdotuksesta. Työryhmään kuuluivat liikunta- ja kulttuurilautakunnan jäsenet Anne Hasu (kaupunginvaltuutettu, työryhmän puheenjohtaja) ja Janita Rahikainen, Poikilo-museoista intendentti Mari Lehtosalo ja ulkopuolisena taideasiantuntijana Aura Seikkula. Työryhmän sihteerinä toimi kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa.
Kouvolan kuvataiteilijapalkinnon ovat saaneet:
2023–2025 tekstiilitaiteilija Hanna Peräkylä
2020–2022 kuvataiteilija Eeva-Liisa Puhakka
2017–2019 kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka
2014–2016 valokuvaaja, kuvataiteilija Raakel Kuukka
2011–2013 taidegraafikko Jouni Salonen
Tiedustelut
Hanna Peräkylä, kuvataiteilija, puh. 040 716 4725, hannaelina.perakyla@gmail.com
Leena Kela, performanssitaiteilija, puh. 040 732 3628, leena@leenakela.com
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Liitteet
Kuvat ovat ladattavissa alla olevista linkeistä:
Hanna Peräkylä, Building / Unbuilding, 2019–2020. Kuva Hanna Peräkylä.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/01/perakyla_buildingunbuilding_2.jpg
Hanna Peräkylä, Open, 2023. Kuva Hanna Peräkylä.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/01/perakyla_open_2023.jpg
Hanna Peräkylä, Perspective Study, 2023. Kuva Hanna Peräkylä.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/01/perakyla_perspective-study_2023-1.jpg
Leena Kela, There is No Planet B, 2020, still-kuva videoteoksesta. Kuva Jussi Virkkumaa.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/01/there-is-no-planet-b_1-photo-jussi-virkkumaa.jpg
Leena Kela, Rest of Time, 2021, still-kuva videoteoksesta. Kuva Jussi Virkkumaa.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/01/rest-of-time_still-kuva-jussi-virkkumaa.jpg
Esa Kotilaisen äänimaisemateokset soivat jälleen Kouvolatalon puistossa
Kouvolatalon puistossa kuultiin muusikko, säveltäjä Esa Kotilaisen teos Sähkölintupuisto ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2014─2015. Sen jälkeen puistossa on useana vuonna marras-helmikuussa ollut kuunneltavissa Sähkölintupuiston lisäksi myös Tiukupuisto ja Luolamiehen uni.
Nyt teokset soivat Kouvolatalon puistossa joulukuun 15. päivästä lähtien helmikuun loppuun asti. Teokset ovat kuunneltavissa puiston musiikkiopiston puoleisessa päädyssä, taiteilija Altti Heiskasen Hirvi-veistoksen ympäristössä päivittäin klo 7–22 välisenä aikana. Joulukuussa puistossa soivat tiu’ut, tammikuussa sähköiset linnut ja helmikuussa unimaailma.
Kotilainen sävelsi Sähkölintupuiston ja Tiukupuiston nimenomaan Kouvolatalon puistoon, ympäristöön sitoutuvana taiteena. Sähkölintupuistossa on kyse linnunlaulun kaltaisista äänistä kootusta ääniteoksesta, joka on luotu Minimoogilla eli 1970-luvun syntetisaattorilla. Puistossa laulavat mm. kuplahaikara, huhuilulintu ja tirpunen. Teoksen äänimaisema muuttuu jatkuvasti ja samat sähkölinnut kohtaavat teoksessa vain hyvin harvoin.
Tiukupuiston Esa sävelsi talviseksi teokseksi puistoon, ikään kuin hangilla kimalteleviksi kristalleiksi. Teoksessa on käytetty sekä oikeita tiukuja että sähköisesti tuotettuja ääniä. Luolamiehen unta Esa kuvaili bysanttilaiseksi kellomaailmaksi.
Esa Kotilainen (1946–2023) muistetaan muusikkona, säveltäjänä ja äänitaiteilijana, suomalaisen elektronisen musiikin edelläkävijänä.
Esa Kotilainen kertoi äänimaisemateoksistaan Ylen haastattelussa tammikuussa 2022. Haastattelun voi kuunnella YLEn sivuilta Wigwamin kosketinsoittaja suunnitteli teoksen, joka on kaukana rokista: näkymättömät tiu’ut helisevät puistossa Kouvolassa | Yle
Lisätiedot
museonjohtaja Anu Kasnio, Poikilo-museot, Kouvolan kaupunki, puh. 020 615 8317, anu.kasnio(at)kouvola.fi
Mistä Kouvola on tehty? -näyttely avautuu Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa
Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa avautuva uusi näyttely ”Mistä Kouvola on tehty?” kutsuu näyttelykävijät pohtimaan omaa suhdettaan kotiseutuunsa. Näyttelyssä saa pysähtyä omien muistojensa ääreen, oli koti missä vain. Muisteluun innostetaan koko pienen salin täyttävällä muistelupelillä.
Kaupungin tekevät siellä asuvat ja sitä kodikseen kutsuvat ihmiset. Nykyinen Kouvola on tehty vuonna 2009. Silloin saman nimen alle yhdistyivät Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala. Näyttelyn nostalginen kuva- ja filmimateriaali on kerätty koko nykyisen Kouvolan alueelta. Niiden teemat vievät elämänkaaren eri vaiheisiin koulunpenkiltä kotiin ja työelämästä vapaa-aikaan. Näyttely kysyy kävijöiltään, mistä Kouvola on heille tehty ja missä ovat heille tärkeät paikat. Tärkeä paikka voi olla vaikka se paras kalapaikka tai puisto, jossa hengailtiin nuorena – ei välttämättä jokin kaikkien tuntema maamerkki.
Näyttelyn tekstit pohjautuvat aitoihin muistoihin ja sitaatit ovat suoraan erilaisista muistitietolähteistä. Näyttelyssä halutaan saada talteen myös kävijöiden muistoja. Museota kiinnostavat ihan arkiset asiat eivät pelkästään merkkihenkilöt tai erikoisuudet. Pienikin muisto on museoille arvokasta tietoa. Tavallinen arki häviää, jos muistoja ei saada talteen.
Muisteluun kannustetaan näyttelyssä myös pelin avulla. Koko pieni sali on muuntautunut suureksi pelilaudaksi, joka johdattelee Muistojen polulle. Peliä voi pelata perheen pienimpien ja isompienkin kanssa yksin tai porukassa.
Näyttelyssä pääsee näkemään muun muassa valokuvanäytöksiä suurelta näytöltä ja nostalgisia esittelyfilmejä Kouvolan eri alueilta. Kaikki esineet ja kuvat ovat Poikilo-museoiden kokoelmista. Museokokoelmat kertovat tulevaisuuden ihmisille, mistä tämän päivän Kouvola on tehty. On tärkeää, että kokoelmiin kartutetaan monipuolisesti erilaisia kokemuksia ja näkökulmia.
”Näyttelyn ajatuksena on sekä houkutella muistelemaan että esitellä museoissa tehtävää tallennustyötä” summaa kaupunginmuseon näyttelyistä vastaava amanuenssi Minna Isopahkala. ”Museo ei tallenna pelkästään valokuvia ja esineitä vaan niiden ympärille kietoutuvaa elämää. Tätä varten talteen halutaan saada myös ihmisten tarinoita ja muistoja. Tässä näyttelyssä ei kerrota kovaa faktaa vaan kannustetaan uppoutumaan omiin pohdintoihin.”
Kaupunginmuseon aulassa on vitriini, johon on saatu lainaksi kouvolalaisten omia, tärkeitä esineitä. Vitriinissä on mm. suutarin työvälineitä ja pesäpalloräpylä, Kossilan liikenteen aikatauluja ja kuvaprojektori 1900-luvun alusta.
Näyttelyn sisällöstä on vastannut amanuenssi Minna Isopahkala yhdessä Poikilo-museoiden muun henkilökunnan kanssa. Näyttelyssä nähtävät valokuvat, filmit ja esineet ovat Poikilo-museoiden kokoelmista. Näyttelyn graafisesta suunnittelusta on vastannut Amanda Kareenkoski ja näyttelysuunnittelusta Tarja Kunttunen.
Kuvat, joita voi käyttää näyttelystä kertovan artikkelin yhteydessä, on ladattavissa täältä:
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/mkot_kutsu_a5_kansi_ilman-mkt_tekstia_.png
Kuvat: Anjalankoski: Inkeroisten vanha kartonkitehdas 1965. Elimäki: Mamsellimylly 2011, kuvaaja Johannes Wiehn. Kuusankoski: Kimmo Pyykön Kolmoiskosket 1971, kuvaaja Eero Suikki. Jaala: E. Paavolaisen kauppa 1980-luvun alussa, kuvaaja Raimo Sävilä. Kouvola: Urheilupuiston uimahalli 1970-luvulla, kuvaaja Raimo Sävilä. Valkeala: Repoveden riippusilta 1980-luvulla, kuvaaja Osmo Pykälä.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/kmv55_1960.png
Jokelan kansakoulun oppilaita luokkakuvassa toukokuussa 1965 Valkealassa. Kuvaaja Eero Suikki.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/kkmv1_96.png
Tytöt leikkimässä missikisoja Kaunisnurmella vuonna 1952. Kuvaaja Einar Korhonen.
Lisätietoja
Amanuenssi Minna Isopahkala
puh. 020 615 8332, minna.isopahkala(at)kouvola.fi
Mistä Kouvola on tehty?
23.11.2023–13.10.2024
Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo
avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17
Flora Favola – Kreetta Järvenpää ja Heikki Marila
Flora Favola kukkii runsaana, villinä ja värikkäänä Kouvolan taidemuseo Poikilossa vuoden 2024 alkuun saakka. Näyttelyssä on rinnastettu palkitun kuvataiteilijan Heikki Marilan ja kukka-aiheisilla valokuvillaan ihastusta herättäneen Kreetta Järvenpään teokset. Kukkia arvotetaan usein esteettisestä näkökulmasta, mutta niiden merkitys on syvällisempi ja käytännöllisempi. Vanitas-käsite, joka liittyi 1600-luvun kukkamaalauksiin, on edelleen ajankohtainen. Kukat kuvastavat hyvin olemassaolon haurautta, hetken katoavaisuutta ja kauneutta.
Kaunis tuoksuva kukka ja puutarha ovat aihepiirejä, jotka ovat kiehtoneet ihmistä aina. Jokainen aikakausi löytää kukat omalla tavallaan, ja kukat otetaan taiteen aiheeksi aina uudelleen. Kukka-asetelmat kehittyivät omaksi taiteenlajikseen 1500–1600-lukujen taitteessa, jolloin ne olivat erityisen suosittuja Alankomaissa. Kukkamaalauksia ihailtiin illuusiomaisen realismin, lukuisten yksityiskohtien ja teknisen taituruuden vuoksi. Rachel Ruysch oli yksi aikakauden parhaista kukkamaalareista.
Kukkamaalaukset ovat yksi Kreetta Järvenpään valokuvien ja Heikki Marilan 2010-luvun taitteen maalausten yhdistävä tekijä. Marila siteeraa teoksissaan 1600-luvun alankomaalaisia kukkamaalauksia, mutta viittaa samalla myös miasman käsitteeseen. Sillä tarkoitetaan vielä 1800-luvulla vallalla ollutta käsitystä tautien leviämisestä ilmassa leijuvien myrkyllisten huurujen välityksellä. Niiden ajateltiin kehittyvän mätänevässä aineessa, kuten kuihtuvissa kukissa ja ylikypsyneissä hedelmissä.
Käsillä tekeminen on oleellinen osa Kreetta Järvenpään teoksia. Järvenpää rakentaa tarinalliset, satumaisen runsaat kukka-asetelmat työhuoneellaan ja ikuistaa ne valokuvaamalla. Järvenpään valokuvat ovat maalauksellisia, hänen lähtökohtanaan onkin välineen häivyttäminen. Valokuvat ovat kuin ikkunoita kukkien fantasiamaailmaan. Myös Heikki Marilan kookkaista, aistillisista ja moniulotteisista teoksista ilmenee maalaamisen fyysinen tapahtuma. Hänen teoksensa syntyvät käsin maalaten.
Kukat ovat nykyään osa massatuotettua kulutuskulttuuriamme. Kreetta Järvenpäälle ekologinen näkökulma on tärkeä. Siksi hän toteuttaa taiteessaan Slow Flower -filosofiaa ja käyttää kukka-asetelmissaan mahdollisimman paljon kotimaisia torjunta-aineettomia avomaalla kasvaneita kukkia. Amerikkalaisesta sirkusmaailmasta lähtöisin oleva esittävän taiteen muoto sideshow näkyy Järvenpään kukkakuvissa poikkeavina elementteinä. Elinkaarensa loppupuolella olevat romuluiset kukat ovat myös arvokkaita. Järvenpään kuvissa nähdään kukkien koko elinkaari.
Kreetta Järvenpää (s. 1974) on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Hän on osallistunut näyttelyihin vuodesta 2017 lähtien. Kouvolan taidemuseo Poikilon Flora Favola on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä. Järvenpää on erikoistunut kukkien ja kasvien kuvaamiseen. Esillä olevat valokuvat on kuvattu viime ja kuluvan vuoden aikana.
Heikki Marila (s. 1966) kuuluu Suomen tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin nykytaiteilijoihin. Hänet tunnetaan suurikokoisista ekspressiivisistä maalauksista, erityisesti kukka-aiheisista teoksista, jotka toivat hänelle Garnegie Art Award -palkinnon vuonna 2012. Näyttelyssä olevat teokset on lainattu suomalaisten museoiden ja säätiöiden kokoelmista. Ne edustavat hänen kukkamaalaustensa varhaisimpia teoksia 2010-luvun taitteesta.
Näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta.
Tiedustelut
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi Kreetta Järvenpää, taiteilija, puh. 040 587 3926, kreetta.jarvenpaa@gmail.com
Liitteet
Kuvat ovat ladattavissa alla olevista linkeistä:
Kreetta Järvenpää, Flora Favola, 2022, valokuva.
Kreetta Järvenpää, Tinker Tailor Soldier Sailor, 2022, valokuva.
Heikki Marila, Kukat XXVII, 2010, öljy kankaalle. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva Turun museokeskus / Martti Puhakka.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/09/6210d12_14_marila-kukat-xxvii-kopio.png
Heikki Marila, Kukat XXIX, 2010, öljy kankaalle. Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva Turun museokeskus / Martti Puhakka.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/09/6211d13_14_marila-kukat-xxix-kopio.png
Axel Antas Nothing is Made, Nothing Disappears
Axel Antaksen näyttely Nothing is Made, Nothing Disappears rohkaisee ja ohjaa hiljaiseen mietiskelyyn. Siinä korostuu keskittyminen tähän hetkeen, jonka keskiössä on katsoja itse. Antaksen mukaan taiteen on tarjottava jotain muutakin kuin pikaisen kokemuksen, häivähdyksen tunteesta tai silmäyksen toiseen todellisuuteen. Jo näyttelyn nimen äärellä viipyminen kuljettaa katsojan toisiin aikoihin ja paikkoihin. Näyttelyn idea kiteytyy kaiken olemassa olevan jatkuvaan muutokseen sekä siihen liittyvään ajatukseen ajan hauraudesta. Antas pyytää meitä pitämään tauon, pysähtymään, pohtimaan ja samalla ottamaan huomioon tämän hetken.
Aika ja sen käsite ovat koko näyttelyn läpäiseviä teemoja. Antaksen teoksissa aikaperspektiivi muuttuu kuin huomaamatta menneisyydestä tähän hetkeen ja tulevaan. Taiteilija on luonut teoksiinsa aikaa ja tilaa. Ne mahdollistavat hitaan syventymisen tarkasti rajattuihin intiimeihin hetkiin tai toisaalla uppoutumisen monumentaalisiin kuvitteellisiin tiloihin.
Antaksen teokset vaativat aikaa. Ne paljastavat ideansa katsojalle vähitellen. Katsojan on pysähdyttävä kuvan valkoisuuden äärelle ja sopeuduttava sen aineettomuuteen ja äärettömyyteen. Aivan kuin taiteilija haluaisi muistuttaa katsojaa siitä, että ymmärtämiseen ja oppimiseen on käytettävä aikaa. Se palkitsee, sillä teosten kokemisen hetki säilyy pitkään ensikohtaamisen jälkeen. Kuljetamme kokemusta mukanamme edelleen toisiin aikoihin ja paikkoihin. Antas korostaa meditatiivista prosessia sekä taiteen tuottamisessa että sen vastaanottamisessa.
Näyttelyssä olevien teosten tekniikat voidaan myös sitoa aikaan, renessanssista nykyhetkeen. Sarjassa uusia piirustuksia Antas on käyttänyt renessanssiajalla suosittua metalpoint-tekniikkaa. Näyttelyssä nähtävä piirustus on tehty pohjustetulle paperille kynällä, jonka terävä metalliterä on puhdasta kuparia. Videoteoksissaan ja valokuvissaan Antas on hyödyntänyt teknisen kehityksen erilaisia vaiheita, sillä hän on käyttänyt sekä analogista että digitaalista tekniikkaa.
Näyttely kytkeytyy edelleen luontoon ja ympäristöön, teemoihin, joiden parissa Antas on työskennellyt pitkään. Hän tutkii suhdettamme luontoon syvällisesti ja havainnoi vieraantumistamme siitä. Antaksen teoksissa luonto toimii peilinä ja heijastuksena olemassaolollemme. Aika on tärkeä osa myös luontokokemuksiamme – ja suhteemme aikaan on muuttunut. Virtuaalisuus ja digitaalisuus vaikuttavat ihmisten elämään koko ajan voimakkaammin. Samalla kosketus omaan fyysisyyteemme muuttuu häilyvämmäksi, ja käsinkosketeltava yhteys luontoon kuihtuu. Antas pyrkii tuomaan esiin tämän muutoksen. Hän korostaa kokemukseen ja aistihavaintoihin perustuvaa ymmärrystä.
Huomiot ajasta, tilasta ja tietoisesta läsnäolosta kuuluvat Antaksen taiteen ominaispiirteisiin. Teosten kuvaus- ja tapahtumapaikoilla on taiteilijalle merkitystä. Hän kiinnittää huomiota yksityiskohtiin tavalla, joihin myös katsoja voi samaistua. Teosten runollisessa tunnelmassa on jotain surumielistä. Toisaalta teoksista löytyy myös absurdiutta ja surrealistisia piirteitä, jotka tuovat niihin keveyttä, jopa koomisuutta.
Nothing is Made, Nothing Disappears on Axel Antaksen ensimmäinen yksityisnäyttely museokontekstissa Suomessa. Näyttelyn teokset ovat pääosin muutaman viimeisen vuoden ajalta, mutta mukana on myös aivan uusia, kuluvan vuoden aikana, valmistuneita teoksia. Näyttelyssä on mukana valokuvia, piirustuksia, veistoksia sekä videoteoksia. Ne kertovat kattavasti teemoista, joiden parissa hän on työskennellyt koko 20-vuotisen uransa aikana. Antas valmistui Lontoon Goldsmiths Collegesta vuonna 2000. Useiden Lontoon vuosien jälkeen hän palasi takaisin Suomeen vuonna 2013. Antas on monialainen taiteilija, joka työskentelee useiden tekniikoiden parissa. Häntä kiehtoo perinteisten ja uudempien tekniikoiden käyttäminen ja sekoittaminen.
Tiedustelut
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Axel Antas, taiteilija, puh. 045 106 86 22, axelantas@gmail.com
Liitteet
Kuvat ovat ladattavissa alla olevista linkeistä:
Compound Ecology I, 2023, C-print
Still Life (Inertia Geometry, Arrangement 1), 2023, hopeagelatiinivedos kuitupohjaiselle paperille
Forest Scene (Meridian), 2023, Giclée-vedos
Überhund – Taiteen kiehtovat koirat
Kouvolan taidemuseo Poikilo 2.2. – 29.4.2023
Sanonta ”Koira on ihmisen paras ystävä” lienee meille useimmille tuttu. Koko pitkän yhteiselomme ajan koira on toiminut ihmisen kumppanina ja työtoverina, mutta myös muusana ja inspiraation lähteenä. Näyttely Überhund – Taiteen kiehtovat koirat kertoo ihmisen ja koiran välisestä suhteesta, sen pitkästä historiasta, erilaisista muodoista ja ainutlaatuisuudesta. Koira on myös ajankohtainen aihe, sillä pandemian aikana koirien rekisteröintimäärä kasvoi Suomessa lähes 17 prosenttiyksikköä.
Kuvataiteessa koira on hämmästyttävän yleinen aihe. Hahmona se on usein niin arkinen ja tavallinen, että se saattaa jäädä huomaamatta. Näyttely nostaa koirat esille erilaisten työtehtävien ja roolien takaa katseen kohteeksi ja pääosaan. Koiran ja ihmisen suhdetta voi ajatella mikrohistoriana, jonka kautta on kuitenkin mahdollista tarkastella ympäröivää yhteiskuntaamme laajemmasta näkökulmasta.
Perinteisesti koira on edustanut kuvataiteessa turvaa, uskollisuutta, kumppanuutta, apua tai suloisuutta. Überhund-näyttely kertoo myös ihmisen ja koiran yhteiselon haasteista. Nykytaiteilijat kyseenalaistavat teoksissaan koiria inhimillistävän ja objektisoivan kulttuurin. He tarkastelevat koiraa eettisten kysymysten kautta: miten me näemme koiran, miten me kohtelemme sitä, millainen on eläinsuhteemme? Näiden kysymysten lisäksi Überhund-näyttely kertoo muun muassa koiran poliittisista rooleista ja jalostuseettisistä kipukohdista, mutta tuo esille myös välähdyksen koiran elämän arkisemmasta ja leikkisämmästä puolesta.
Näyttelyn vanhimmat esineet ovat mayakulttuurin aikaan sijoittuvat pienoisveistokset. Uusimmat teokset ovat valmistuneet vuoden 2022 aikana. Kaikkiaan näyttelykokonaisuudessa on mukana lähes 100 teosta 47 taiteilijalta. Teokset ovat lainassa suomalaisista julkisista kokoelmista, museoista, gallerioista, säätiöistä ja yksityisiltä omistajilta.
Überhund – Taiteen kiehtovat koirat -näyttely oli esillä syksyllä 2022 Salon taidemuseo Veturitallissa. Sen kuratoi museonjohtaja Susanna Luojus. Kiertonäyttely on valituin sisällöin esillä muissa museoissa. Kouvolasta näyttely jatkaa Jyväskylän, Mikkelin ja Kuopion taidemuseoihin.
Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta:
Emma Ainala, Maija Astikainen, Elina Brotherus, Birger Carlstedt, Alvar Cawén, Marcus Collin, Elin Danielson-Gambogi, Robert Wilhelm Ekman, Tiina Forsman, Samuli Heimonen, Liisa Hietanen, Leena Illukka, Alpo Jaakola, Tove Jansson, Jyri-Pekka Juntunen, Raimo Kanerva, Pekka Ketonen, Anni Kinnunen, Arto Korhonen, Anne Koskinen, Edvin Henry Landseer (mukaan), Jouko Lehtola, Johan Erik Lindh, Juhani Linnovaara, Teemu Luoto, Jarmo Mäkilä, Jussi Mäntynen, Fanni Niemi-Junkola, Tiitus Petäjäniemi, Laura Pikarla, Ulla Rantanen, Jacob van Ruisdael (mukaan), Elina Ruohonen, Stiina Saaristo, Pentti Sammallahti, Noora ja Kimmo Schroderus, Elina Sarlin, Viljo Savikurki, Sanni Seppä, Kim Simonsson, Tarja Tella, Pekka Turunen, Samppa Törmälehto, Hanna Vihriälä, Johanna Väisänen ja Helena Öst. Lisäksi näyttelyssä on mukana teoksia prekolumbiaaniselta ajalta Meksikosta.
Julkaisu: Überhund – Taiteen kiehtovat koirat
Kirjoittajat: Sini Mononen, Sanna Lipponen, Heidi Grahn, Susanna Luojus (esipuhe)
Kustannusosakeyhtiö Parvs, 2022
ISBN: 978-952-7441-25-1
Salon taidemuseo Veturitalli, Kouvolan taidemuseo Poikilo, Jyväskylän taidemuseo, Mikkelin taidemuseo, Kuopion taidemuseo
Tiedustelut
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@anitagronroosSusanna Luojus, museonjohtaja, Salon taidemuseo Veturitalli, puh. 044 778 4900, susanna.luojus@salo.fi
Liitteet
Kuvat ovat ladattavissa alla olevista linkeistä:
Elina Ruohonen, Try Me, 2010, öljy akryylilevylle, 130 x 170 cm. Valtion taideteostoimikunta, kuva Museokuva.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/01/uberhund_elina-ruohonen_pieni.jpg
Maija Astikainen, Vesla, sarjasta One-Dog-Policy, 2016, digitaalinen silisec-vedos, 175 x 150 cm. Taiteilijan vedos, kuva Maija Astikainen.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2022/11/uberhund_vesla_pieni.jpg
Birger Carlstedt, Nainen ja koira, 1937, öljy kankaalle, 73 x 60. Föreningen Konstsamfundetin kokoelmat / Amos Rex, kuva Stella Ojala / Amos Rex.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/01/uberhund_birger-carlstedt_pieni.jpg
Elin Danielson-Gambogi Walborg Jacobson-Eager, 1890, öljy kankaalle, 76,5 x 57,5 cm. Ett Hem -museo, kuva Vesa Aaltonen.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/01/uberhund_elin-danielsson-gambogi_pieni.jpg
Pelipoikilo
Pelipoikilo – pelitaiteen näyttely Kouvolan taidemuseo Poikilossa 25.9.2022─8.1.2023
Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautuu laaja pelitaiteen näyttely Pelipoikilo. Näyttelyssä on esillä 27 peliä, joista 24 on digitaalisia pelejä.
Tietokoneiden ja mobiililaitteiden yleistymisen myötä digitaalisesta pelaamisesta on tullut suosittu viihteen ja kulttuurin muoto. Digitaaliset pelit ovat merkittävä osa yhteistä kulttuuriperintöämme. Pelit ovat kehittyneet ja kypsyneet muutamien vuosikymmenten aikana äänen ja kuvan osalta, mutta myös sisältöjen ja sanomien suhteen omaksi taiteenlajikseen.
Pelikulttuuri on suurelle yleisölle vielä varsin uusi ilmiö. Pelipoikilo-näyttelyssä esitellään mitä pelitaiteen saralla on jo tehty. Näyttelyn vanhimmat pelit on tuotettu 2000-luvun alussa, uusimpien ollessa viime vuosien julkaisuja. Täysin digitaalisten tietokone- ja mobiilipelien lisäksi näyttelyssä on mukana muutama installaatio ja jopa osallistava performanssi. Näyttely on rajankäyntiä pelien ja interaktiivisten kokemusten, taiteen ja viihteen, sekä merkitysten ja absurdiuden välillä.
Näyttelyyn valitut pelit ovat: Luxuria Superbia, 4 Minutes and 33 Seconds of Uniqueness, Passage, The Graveyard, I Want You to Look at Me, My Summer Car, Everything, Norrland, Handväska!, Train, Kind Words, The Outcast Lovers, Cook Your Way, The Temptation of Nightmare Academy, LoveBug, Overcooced! All You Can Eat, Moving Out, Blip Blop, Make More, Don’t Get Fired, Sayonara Wild Hearts, Sixteen Tons, The Longing, The Last Four Things, A Pause Between the Ringing, The Catacombs of Solaris Revisited, Islands: Non-Places.
Näyttelyyn valituissa peleissä katsotaan kohti todellisuutta. Osa peleistä voi olla tuttuja oman tietokoneen tai matkapuhelimen näytöltä. Näyttely avaa tuttuihin peleihin uusia näkökulmia, ja näyttelyssä koettujen pelien pelaaminen kotona saattaa syventää pelikokemusta entisestään.
Peleissä on teemoja ja merkityksiä, jotka kattavat koko inhimillisen elämän syntymästä kuolemaan, ja paljon niiden väliltä. Pelit käsittelevät henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia, mutta myös kaikkeudellisia teemoja. Teoksista löytyy niin abstrakteja kuin hyvin realistisiakin toteutuksia. Mukana on keveitä ja hauskoja pelejä, mutta osa näyttelyn teoksista on temaattisesti rankkoja tai epämukavia. Ne näyttävät, että viihteen ja bisneksen lisäksi pelit voivat olla myös väline vaikeiden ja henkilökohtaisten aiheiden käsittelyyn – aivan kuten muutkin taiteen lajit. Näyttelyn pelit tulevat kikatuttamaan, kauhistuttamaan ja kummastuttamaan, aivan kuten elämä, maailmankaikkeus ja kaikki.
Näyttelyn suunnittelua on ohjannut ajatus pelien esittelemisestä pelattavassa muodossa. Pelien ja siten myös pelitaiteen uniikki piirre on teokseen sisäänrakennettu kokijan aktiivinen rooli teoksen toteutumisessa. Sivusta seuraaminen on toki sallittua, mutta parhaiten teosten tarjoama kokemus ja sanoma käyvät ilmi teoksia pelatessa. Silloin pelaaja on itse vastuussa teoksen etenemisestä ja pelaamisen aikaisista päätöksistä, aivan kuten tekijä on suunnitellut.
Näyttelyn on kuratoinut työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Taiteen edistämiskeskuksen pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen. Työryhmän muut jäsenet ovat olleet Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo, esiintyvä taiteilija ja kouluttaja Harold Hejazi, väitöskirjatutkija Marleena Huuhka sekä installaatiotaiteilija ja designer Tuuli Saarinen.
Näyttelyssä pelioppaat opastavat museokävijöitä, joille pelimaailma on ehkä vieras. Syksyn aikana järjestetään kolme pelikierrosta lauantaisin 8.10., 29.10. ja 3.12., jolloin näyttelyyn pääsee tutustumaan Marleena Huuhkan ja Harold Hejazin kanssa.
Poikilo-museot on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja Kouvolan ammattiopisto Edukon kanssa. Sixteen Tons -peli-installaation valmistamista on sponsoroinut Recticel Oy.
Pelipoikilo-näyttely on osa kouvolalaista Pelitaiteen pääkaupunki -tapahtumakokonaisuutta. Poikilo-museot sai Wihurin rahastolta 75 000 euron avustuksen vuosille 2022─2023 pelitaiteen luentojen, taiteilijoille suunnattujen työpajojen ja julkisten pelitaiteen teosten toteuttamiseksi. Marraskuussa Kouvolassa järjestetään 3.─6.11. Lux Like Kouvola – pelattavan valotaiteen festivaali sekä pelien vapaakaupunkitapahtuma. Käynnissä on myös Kouvola-aiheinen, nuorille suunnattu pelinsuunnittelukilpailu.
Lisätietoja
Jaakko Kemppainen, pelitaiteen läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus, jaakko.kemppainen(at)taike.fi, puh. 0295 330 977
Mari Lehtosalo, intendentti, Poikilo-museot, mari.lehtosalo(at)kouvola.fi, puh. 020 615 4050
Annika Salmi, projektipäällikkö, Capital of Game Art, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, annika.salmi(at)xamk.fi puh. 050 401 5654
www.capitalofgameart.fi
www.poikilo.fi
Kuvia
Screenshot pelistä Tale of Tales, Luxuria Suberbia 2013
Screenshot pelistä Popcannibal, Kind Words 2019
Valokuvan aika
Mika Honkalinna, Kouvolan Kameraseura, Suomen Kameraseurojen Liitto
Kouvolan taidemuseo Poikilossa vietetään koko kesä valokuvan juhlaa. Kouvolan Kameraseuran täyttää 70 vuotta ja juhlistaa olemassaoloaan monipuolisella näyttelyllä. Seuran jäsen luontokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinna on tuonut esille valokuvia uusimmista projekteistaan Suomaa ja Puuteema. Suomen Kameraseurojen Liiton vuosinäyttely toimii myös juhlanäyttelynä, sillä liitto perustettiin 90 vuotta sitten. Valokuvan aika -näyttely on avoinna 22.5.–28.8.2022. Kouvolan Kameraseuran Weteraanien näyttely Kuvia Kekkosen ajalta on nähtävänä Kouta-galleriassa 22.5.–12.6.2022.
Kouvolan Kameraseura on toiminut aktiivisesti perustamisestaan vuodesta 1952 lähtien. Seuran tarkoituksena on läpi vuosikymmenten ollut valokuvaharrastuksen edistäminen ja sen taiteellisen tason nostaminen. Kouvolan Kameraseuran näyttelyosuudessa on esillä 47 valokuvaa 22 kuvaajalta. Kuvien aiheina ovat muun muassa ihmiset, maisemat ja luonto sekä arkkitehtuuri. Suuri osa näyttelyssä olevista kuvista on viimeisen viiden vuoden ajalta. Kouvolan Kameraseuran osuuden on kuratoinut Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo.
Kouvolan Kameraseuran Weteraanien näyttely Kuvia Kekkosen ajalta laajentaa juhlanäyttelyn Kouta-galleriaan, jossa on kolmen viikon ajan nähtävänä kooste nostalgisia kuvia seuran veteraanikuvaajilta. Mustavalkoiset vedokset vievät aikamatkalle niille vuosikymmenille, jolloin maan presidentin nimenä toistui Urho Kekkonen. Silloin valokuvaus oli vielä analogista filmikuvausta, ja kuvat syntyivät pimiössä vedoksina paperille.
Anjalassa syntynyt, mutta nykyään Limingassa asuva, Mika Honkalinna kertoo kuvillaan tarinoita ja sanoittaa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Honkalinnan kuvat syntyvät pohjoisten havumetsien ja soiden keskellä. Näyttelyssä olevista teemoista Suomaa kuvaa maamme alkuperäisintä ja koskemattominta luontoa Suomen suursoilla. Soiden rikas, monimuotoinen luonto ja kauneus näyttäytyvät valokuvissa ilmasta nähtynä lähes abstrakteina sommitelmina. Suokuvat on tulostettu turvelevyille. Puuteema esittelee puolestaan kotimaisten puulajien pintoja ja niiden kiehtovaa estetiikkaa. Puiden pintarakenteiden lähikuvat pysäyttävät muotojen ja rakenteiden rikkaudellaan.
Suomen Kameraseurojen Liitto toimii valokuvauksen harrastajien valtakunnallisena keskusliittona. Se perustettiin vuonna 1932 edistämään valokuvaharrastusta. Liitto toimii aktiivisesti järjestämällä koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Taidemuseo Poikilossa esillä olevaan vuosinäyttelyyn valittiin yhteensä 286 valokuvaa, joista vedoksia on 48 ja Kino Poikilossa esitettäviä digikuvia 238 kappaletta.
Valintaraadin muodostivat Suomen Kameraseurojen Liiton puheenjohtaja Jukka Kosonen, valokuvaaja Heikki Tuuli ja Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo.
Lisätiedot
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Jaana Ahola, puheenjohtaja Kouvolan Kameraseura, puh. 040 515 8045, jaana.ahola15@gmail.com
Mika Honkalinna, luontokuvaaja ja kirjailija, puh. 040 715 6664, mika.honkalinna@gmail.com
Liitteet
Kuvat ovat ladattavissa alla olevista linkeistä:
Dandelion (2018), Julius Frilander, Kouvolan Kameraseura
Hiljan mietteet (2013), Jaana Ahola, Kouvolan Kameraseura
Pintaa (2021), Jyri Kaukiainen, Kouvolan Kameraseura
Varangerin valo (2018), Iiro Kaukiainen, Kouvolan Kameraseura
Liekehtivä aapa (2021), Mika Honkalinna
Poikilo-museoiden valokuva- ja esinekokoelmia nyt nähtävissä Finnassa!
Tänä vuonna tulee 100 vuotta Kouvolan maalaiskunnan perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Poikilo-museot on avannut kokoelmiaan nähtäväksi maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa. Poikilo-museoiden omasta Finna-näkymästä www.poikilo.finna.fi voi yhdellä haulla etsiä valokuvien ja esineiden lisäksi myös jo aiemmin Finnassa julkaistuja Kouvolan taidemuseon aineistoja.
Nyt julkaistussa valokuva-aineistossa on yhteensä noin 1000 kuvaa Kouvolasta, Kuusankoskelta ja Valkealasta. Kuvat ovat kolmen eri valokuvaajan ottamia.
Kouvolalainen valokuvaaja Eero Suikki tallensi ansiokkaasti erityisesti Kouvolan keskustan näkymiä 1960- ja 1970-luvulla. Tuona aikana Kouvolan keskustan kuva muuttui merkittävästi. Vanhoja puurakennuksia purettiin ja nykyinen betoninen ilme alkoi hahmottua.
Kuusankoskelainen valokuvaaja Aarne Aarnio puolestaan otti kuvia erityisesti Voikkaasta ja sen tehdasympäristöstä 1920- ja 1930-luvuilla.
Valkealainen valokuvaaja Oskari Wuorenrinne tallensi etenkin 1900- ja 1910-luvuilla Valkealan kirkonkylää ja sen ihmisiä sadoille lasinegatiiveille, joista vain osa on säilynyt nykypäiviin. Museon kokoelmissa olevat kuvat osoittavat, että Wuorenrinne oli maaseututaajaman oloissa poikkeuksellisen ammattitaitoinen ja esteettistä silmää omannut pioneerivalokuvaaja.
”Kuvien avulla pääsee aikamatkalle menneeseen ja näkee, miten kaupunkikuva on muuttunut aikojen saatossa. On hienoa, että vihdoin pääsemme vastaamaan asiakkaiden toiveisiin julkaista kuvia vapaasti verkossa nähtäville”, iloitsee amanuenssi Olli Rojo.
Esinekokoelmasta julkaistaan yli 400 esineen otos, jossa suurin osa on urheiluun liittyvää esineistöä. Urheiluhistoriaan liittyvää esineistöä talletettiin kokoelmiin vuonna 2015 urheiluhistorianäyttelyn valmistelun yhteydessä. Finnassa on nyt nähtävillä muun muassa Myllykosken Pallo -47:n ja Kouvolan Pallonlyöjien palkintoja ja peliasuja.
”Yhteisen kulttuuriperinnön tuominen näkyväksi on todella tärkeää. Esineet ovat suojassa pakattuina säilytykseen, joten niitä ihaillaan vain erityistilanteissa, esimerkiksi näyttelyissä. Finnan avulla kuka tahansa pääsee näkemään, miten monipuolisia ja erityyppisiä esineitä museoiden kokoelmiin on tallennettu”, toteaa amanuenssi Minna Isopahkala.
Poikilo-museoiden Finna-näkymässä olevat kuvat ja kuvien yhteydessä olevat tiedot ovat vapaasti käytettävissä. Kuvat on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä (CC BY 4.0) Ne ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, mutta käytön yhteydessä on aina mainittava julkaisija eli Poikilo-museot sekä kuvaajan nimi, jos se on tiedossa. Painolaatuisen kuvan voi tilata Poikilo-museoiden kuva-arkistosta.
Lisää aineistoja museon kokoelmista on nähtävissä Finnassa jo keväällä. Silloin julkaistaan mm. lisää Eero Suikin ottamia kuvia 1960- ja 1970-luvuilta. Kaupunginmuseo Poikilossa nähtävillä olevan Koko Kouvolan Teatteri -näyttelyn kunniaksi joukossa on paljon Kouvolan Teatteriin liittyviä kuvia.
Poikilo-museoiden kokoelmissa on 2500 taideteosta, 35 000 esinettä ja noin 130 000 valokuvaa ja negatiivia. Vuoden 2021 aikana otettiin käyttöön uusi tietokantajärjestelmä, joka mahdollisti myös aineistojen julkaisemisen Finnassa. Poikilo-museot sai hankkeeseen 30 000 euron avustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Finna on koti Suomen kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Finna.fi kokoaa satojen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aarteet yhteen osoitteeseen, jossa niiden äärelle pääsee helposti ja nopeasti. Lisäksi Finna kehittää yhdessä asiakasorganisaatioidensa kanssa ilmaista alustaa, jolla eri toimijat voivat luoda oman sähköisen hakupalvelun tai esimerkiksi verkkokirjaston.
Lisätietoja: amanuenssi Olli Rojo, Poikilo-museot, puh. 020 615 4653 olli.rojo(at)kouvola.fi
Vuoden 2021 kulttuurikouvolalaiset on valittu
Kouvolan kulttuurilaitoksista koostuva TUNNE-ryhmä on valinnut vuoden 2021 kulttuurikouvolalaisiksi musiikkiluokkien opettajat Mirja Lintulan, Riikka Pelkosen, Jaana Petsalo-Okan ja Mirka Suurnäkin Kaunisnurmen koulusta sekä Heini Ahtiaisen ja Johanna Kuisma-Taskisen Kouvolan yhteiskoulusta.
Ryhmä perustelee valintaansa seuraavasti:
”Kouvolan 50 vuotta täyttäneellä musiikkiluokkatoiminnalla on komea historia ja perinteet. Nykyiset Kouvolan keskusta-alueen musiikkiluokkien opettajat jatkavat perinteikästä toimintaa innostavasti. TUNNE-ryhmänä arvostamme erityisesti opettajakuusikon yhteistyötä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa sekä heidän tarmoaan tuoda oppilaat kulttuurin pariin myös koulujensa seinien ulkopuolelle. Hiljattain alkanut musiikin esiakatemiatoiminta on hyvä esimerkki musiikkiluokkien opettajien halusta löytää uusia yhteistyömuotoja lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tukemiseksi.”
Taustatietoja
TUNNE on kouvolalainen kulttuuriryhmä, joka valitsee vuoden kulttuurikouvolalaisen, järjestää kulttuuri- ja taidesisältöisiä klubeja sekä vastaa ysiluokkalaisten ilmaisesta K9-kortista. Ryhmään kuuluvat Kouvolan Teatteri, Kymi Sinfonietta, Pohjois-Kymen musiikkiopisto, Kouvolan kulttuuritalot, Poikilo-museot, Kouvolan kirjasto, Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut sekä Kouvolan kansalaisopisto.
Kulttuurikouvolalainen on valittu vuodesta 2007 lähtien. Tunnustuksen on voinut saada aktiivinen ja monipuolinen kulttuurin harrastaja tai kulttuurille omistautunut yleisön edustaja. Valituksi on voinut tulla myös alueella merkittävä kulttuurivaikuttaja, yhteisö tai voimakkaasti esiin tullut positiivinen kulttuuriteko. Aiemmin palkittuja ovat muun muassa Kaarina Härmälä, Ella Jäppinen, Ville Viinikainen, Tytti Vänskä, Ritva Sorvali, Riikka-Liisa Kuoppa, Kouvolan yhteiskoulun lukion High School Musical -työryhmä, Jättömaa ry, Kymi Brass, Kouvolan Sanomien kulttuuritoimitus, Karina Koskinen ja Kini Laine.
Lisätiedot
Tiina Luhtaniemi, johtaja, Kouvolan Teatteri p. 040 213 8503 tiina.luhtaniemi@kouvolanteatteri.fi
Anu Kasnio, museonjohtaja, Poikilo-museot p. 020 615 8317 anu.kasnio@kouvola.fi
Metsä – Kaakko22/23 -näyttely taidemuseo Poikilo
Mitä metsä sinulle merkitsee? Mikä on suhteesi metsään? Muun muassa näihin kysymyksiin ovat vastanneet Metsä – Kaakko22/23 -näyttelyn taiteilijat teoksillaan. He ovat katsoneet metsää laajasti ja monista eri näkökulmista käsin. Metsää on kuvattu maisemana, ekologisena systeeminä, mikroskooppisina yksityiskohtina, mutta myös suojeltavana ja puolustettavana kohteena. Suhde metsään näyttäytyy henkilökohtaisena ja tärkeänä, mutta sillä on myös laajempia yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä. Metsä – Kaakko22/23 -näyttely on avoinna 3.2.–24.4.2022.
Metsästä on tullut erityisen ajankohtainen koronaepidemian kestäessä, kun suomalaiset ovat käyttäneet runsaasti aikaa metsissä samoiluun, sieltä lohtuakin etsien. Metsä on ajankohtainen juuri nyt myös siitä syystä, että EU:ssa ja kansallisesti ollaan laatimassa erilaisia linjauksia ja päätöksiä, joiden avulla pyritään lisäämään muun muassa luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelua. Teema on ajankohtainen lisäksi paikallisesti. Kymenlaaksossa vietetään tänä vuonna metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlaa. Juhlavuosi näkyy alueen kaupunkien, museoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden, oppilaitosten ja metsäteollisuuteen liittyvien yritysten tapahtumissa koko vuoden ajan. Kouvolan taidemuseo Poikilon Metsä – Kaakko22/23 -näyttely avaa tapahtumavuoden.
Näyttely on järjestetty yhteistyössä Kaakon taiteen ja Lappeenrannan taidemuseon kanssa. Teoksia siihen haettiin Kaakon taiteen jäsenjäsenjärjestöihin kuuluvilta taiteilijoilta avoimen haun kautta. Näyttelyn jyryttivät kuraattori Toni Ledentsa, Kouvolan taidemuseon intendentti Mari Lehtosalo, Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen ja Kuopion taidemuseon johtaja Anna Vilkuna. Lappeenrannan taidemuseossa Metsä – Kaakko22/23 -näyttely järjestetään syksyllä 2023 erilaisena näyttelykokonaisuutena.
Näyttelyssä mukana olevat 35 taiteilijaa:
Melitina Balabin, Mikko Haiko, Teemu Heikkinen, Olavi Heino, Sirpa Hannele Heinonen, Janette Holmström, Elsa Hulkkonen, Kaisu Häkkänen, Tuulia Iso-Tryykäri, Heta Kananen, Leena Karjalainen, Virpi Kemppainen, Arto Kettunen, Sirja Knaapi, Emma Lappalainen, Mari Leinonen, Jouko Lempinen, Mari Liimatainen, Sanna Majander, Veera Metso, Inka Nordlund, Maria Nuutinen, Jussi Nykänen, Hanna Peräkylä, Emma Peura, Eeva-Liisa Puhakka, Tiina Rajakallio, Irina Raski, Manja Riihelä ja Mikko Sakala, Minna Rissanen, Udi Salmiaitta, Ulla Sinkkonen, Irmeli Tarmo, Piipa Toivonen
Näyttelyyn liittyviä yleisötapahtumia järjestetään myöhemmin kevään aikana koronatilanteen salliessa. Niistä ilmoitetaan myöhemmin Poikilo-museoiden nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.
Lisätiedot
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Liitteet
Kuvat ovat ladattavissa alla olevista linkeistä:
Leena Karjalainen, Hehku, 2020, öljyväri kankaalle
Kaisu Häkkänen, sarjasta Metsän ääri, 2019–2021, neulanreikäkamera
Mikko Sakala ja Manja Riihelä, Unista ja puista II, 2021, pigmenttivedos
Koko Kouvolan teatteri
Tarinoita parrasvalojen takaa
Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa avautuu uusi näyttely Koko Kouvolan Teatteri. Näyttely kertoo teatterityön ammattilaisista ja tutustuttaa kävijät näytelmäesityksen tekemiseen. Näyttely on tehty yhteistyössä Kouvolan Teatterin kanssa ja on osa teatterin 60-vuotisjuhlaa.
Koko Kouvolan Teatteri -näyttely avautuu kaupunginmuseo Poikilossa keskiviikkona 24.11.2021. Näyttely esittelee Kouvolan Teatterin historiaa ja teatterin tekijöitä vuosien varrelta nykypäivään asti. Näyttely nostaa erityisesti esiin teatterissa työskentelevien ammattilaisten kirjon ja teatterityön monipuolisuuden. Museossa kävijät pääsevät kurkistamaan kulissien takaiseen maailman, johon teatterikatsojat eivät tavallisesti pääse.
Näyttely on toteutettu yhteistyössä Kouvolan Teatterin kanssa. Teatteri täytti 60 vuotta viime vuonna, ja näyttely juhlistaa niin teatterin menneitä vuosia kuin teatterin nykyhetkeä. Teatterin tarina avautuu monipuolisten valokuvien ja kiinnostavien esineiden kautta.
“Minusta hienointa on ollut, miten teatterilaiset lähtivät innolla mukaan näyttelyn tekemiseen ja museolaiset saivat tutustua teatterityöhön ihan uudella tavalla. Teatterinäyttely aiheena mahdollistaa myös hieman erilaiset näyttelyratkaisut ja innosti kokeilemaan uutta,” iloitsee näyttelystä vastaava amanuenssi Minna Isopahkala. ”Esimerkiksi näyttelytekstit kirjoitettiin näytelmämuotoon, ja niiden pohjana on käytetty teatterilaisten haastatteluja ja kuvauksia työstään.”
Näyttely on suunnattu koko perheelle. Kävijä voivat ihailla teatteripukuja ja kekseliäitä tarpeiston esineitä sekä joitakin suurempia lavastusesineitä. TAVATON median kanssa kuvattujen videoiden kautta pääsee kurkistamaan ihan oikeasti Kouvolan Teatterin kulisseihin ja näkemään miten ammattilaiset luovat teatterin taikaa. Leikkimieliset näyttelyvieraat voivat itse esiintyä tai kokeilla lavastuksen luomista ja sen valaisemista. Lapset saavat päästää luovuutensa valloilleen heitä varten varatussa leikkitilassa.
Lisätietoja
Amanuenssi Minna Isopahkala
puh. 020 615 8332, minna.isopahkala@kouvola.fi
Koko Kouvolan Teatteri 24.11.2021-8.10.2023, kaupunginmuseo Poikilossa
avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17
Asia-Europe 5
Kansainvälinen tekstiilitaiteen näyttely 30.9.2021-9.1.2022
Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautuu 30.9. kansainvälinen tekstiilitaiteen näyttely Asia-Europe 5. Näyttely esittelee 37 aasialaisen ja eurooppalaisen nykytaiteilijan materiaalipohjaisia teoksia. Teoksissa on käytetty niin arkisia esineitä, luonnon orgaanisia osia kuin uudempia 3D-piirtämiseen pohjautuvia tekniikoita. Katsojille näyttely antaa mahdollisuuden yllättyä ja kokea oivaltamisen iloa. Se antaa uudenlaisen näkökulman jokapäiväisen materiaalisen maailman sisältämiin mahdollisuuksiin. Näyttely on nähtävissä 9.1.2022 saakka.
Asia-Europe -näyttelykonsepti sai alkunsa vuonna 2009, kun Erny Piret sai idean aasialaisen ja eurooppalaisen modernin tekstiilitaiteen asettamisesta keskinäiseen vuoropuheluun. Näyttelyt ovat aikaisemmin kiertäneet Liettuassa, Saksassa, Ranskassa, Puolassa, Tanskassa ja Belgiassa. Kouvolan taidemuseo Poikilo on ensimmäisenä suomalaisena museona osana Asia-Europe näyttelykiertuetta.
Näyttelykonseptin lähtökohta on tekstiilitaiteessa, mutta Asia-Europe 5 -näyttelyn kohdalla käsitettä voi laajentaa ja puhua materiaalipohjaisesta taiteesta. Omissa puheenvuoroissaan taiteilijat korostavat herkkyyttä ymmärtää eri materiaalien ominaisia luonteenpiirteitä. Monet kokevat tärkeäksi myös kierrätysmateriaalin tai muuten arvottomaksi ajatellun materiaalin käyttämisen taiteessaan. Silloin materiaalin muodon ja sen merkityksen muuttuminen saavat oman erityisen merkityksensä. Materiaali jatkaa olemassa oloaan tietynlaisen uudelleen syntymisen kautta taiteena.
Materiaalin ohella tärkeäksi nousee työskentelyprosessi. Käytetyt tekniikat ovat usein yksinkertaisia: kudontaa, ompelua, kirjontaa, punomista, solmimista, leikkaamista, liimaamista. Keskeistä on toisto, rytmi ja käytetty aika. Keskittyminen materiaalin, tekniikan ja syntyvän taideteoksen luomaan omaan maailmaan johdattaa usein filosofisiin pohdintoihin esimerkiksi materiaalisuuden ja henkisyyden yhtymäkohdista, materiaalittomuudesta, arvoista ja luonnosta. Taiteilijoiden ymmärrys perinteisistä tekstiilitaiteessa ja taideteollisuudessa käytetyistä tekniikoista on vahva, mutta näyttely osoittaa, että heillä on myös kyky kehittää uutta ja omaperäistä sekä visuaalisesti että teknisesti.
Suurin osa näyttelyn taiteilijoista nimeää tärkeimmäksi luovuuden lähteekseen luonnon. Se voi toimia innoittajana monella eri tasolla. Teoksissa on käytetty luonnon materiaaleja tai orgaanisia osia, kuten purjon juuria, lyhtykoison kukintoja tai omenapuun kukkavarsia. Luonnon vaikutus voi olla myös abstraktimpi, jolloin se näkyy hädin tuskin erottuvina vaikutelmina ja mielleyhtyminä kuten muistona trooppisen valtameren läpikuultavasta kirkkaudesta tai yötaivaalla valtavana hohtavasta kuusta.
Asia-Europe 5 -näyttelyn ovat kuratoineet Marika Szaraz ja Raija Jokinen. Vuoden 2022 alussa Asia-Europe 5 -näyttely jatkaa Belgiaan TAMAT museoon ja sieltä edelleen Tanskan Dronninglundin taidekeskukseen ja Saksan tekstiilimuseoon Krefeldiin.
Näyttelyssä mukana olevat taiteilijat:
Edit Balogh (Unkari), Klara Berge (Ruotsi), Ulrika Berge (Ruotsi), Kyoung Ae Cho (Etelä-Korea/Yhdysvallat), Włodzimierz Cygan (Puola), Verena Friedrich (Saksa), Diana Harrison (Iso-Britannia), Toko Hayashi (Japani), Chiho Ikeda (Japani), Chikako Imaizumi (Japani), Severija Inčirauskaitė-Kriaunevičienė (Liettua), Kakuko Ishii (Japani), Mitsue Ito (Japani), Yasuko Iyanaga (Japani), Raija Jokinen (Suomi), Hyom Kang (Etelä-Korea), Chung-Im Kim (Etelä-Korea/Kanada), Ieva Krūmiņa (Latvia), Mi-Kyoung Lee (Etelä-Korea/Yhdysvallat), Beili Liu (Kiina/Yhdysvallat), Jiyoung Moon (Etelä-Korea), Sui Park (Etelä-Korea/Yhdysvallat), Sandrine Pincemaille (Ranska), Helle Rude Trolle (Tanska), Kenji Sato (Japani), Magdalena Soboń (Puola), Amparo de la Sota (Espanja), Marika Szaraz & Richard Flament (Belgia), Dani Tambour (Belgia), Takaaki Tanaka (Japani), Sandrine Thiébaud-Mathieu (Ranska), Helene Tschacher (Saksa), Takumi Ushio (Japani), Makiko Wakisaka (Japani), Leyun Wang (Kiina/Ruotsi), Monika Žaltauskaitė Grašienė (Liettua)
Näyttelyyn liittyviä yleisötapahtumia järjestetään myöhemmin syksyn ja alkuvuoden aikana. Niistä ilmoitetaan myöhemmin Poikilo-museoiden nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.
Lisätiedot
Mari Lehtosalo, intendentti, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Raija Jokinen, näyttelyn kuraattori ja taiteilija, puh. 050 5401322, raijoki@saunalahti.fi
Liitteet
Kuvat ovat ladattavissa alla olevista linkeistä:
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2021/09/21_Sui_Park_4.-Flow-_detail_Hres.jpg
Sui Park, yksityiskohta teoksesta, Flow, 2015–16, kuva Sui Park
Punonta, sitominen, nippusiteet
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2021/09/17_AE5_Ieva_Krumina_Star-01_detail_Hres.jpg
Ieva Krūmiņa, yksityiskohta teoksesta Falling /Rising Stars, 2021, kuva Ieva Krūmiņa
Taiteilijan oma tekniikka (lämpökäsitelty polyetyleeni, leikkaus), polyetyleeni (PET-jäte), akryyli, metallipigmentit
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2021/09/10_Severija_Autumn-Collection.jpg
Severija Inčirauskaitė-Kriaunevičienė, Autumn Collection, 2005, kuva Severija Inčirauskaitė-Kriaunevičienė
Ristipisto-ompelu, poraus, kastelukannu, raastin, kansi, puuvilla
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2021/09/20_AE5_Moon_Jijung_Flying-Spore19_3Korea_Hres.jpg
Jiyung Moon, Flying Spore 19-3, 2019, kuva Jiyung Moon
Sekatekniikka, piirustus, TPU (lämpömuovattava polyuretaani), PLA (polylaktidi), sulat, fosforoiva maali
Kaakkoissuomalaisen taiteen laajat näyttelyt Kouvolan taidemuseo Poikiloon ja Lappeenrannan taidemuseoon. KAAKKO22/23 – Metsä -näyttelyt esittelevät laajasti kaakkoissuomalaista visuaalista taidetta metsä-teeman kautta.
Metsien vihreä kulta on luonut Kaakkois-Suomen alueelle elinvoimaa ja hyvinvointia. Kymenlaaksossa vietetään vuonna 2022 metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlaa. Juhlavuosi näkyy laajasti alueen kaupunkien, metsäteollisuusyritysten, oppilaitosten, museoiden sekä muiden kulttuuritoimijoiden tapahtumissa koko vuoden ajan. Kouvolan taidemuseo Poikilo, Lappeenrannan taidemuseo sekä Kaakon taide osallistuvat juhlintaan järjestämällä metsäaiheiset näyttelyt Kouvolassa keväällä 2022 ja Lappeenrannassa syksyllä 2023.
Teollisuuden rakennemuutos ja globalisaatio ovat muuttaneet suhdetta metsien teolliseen käyttöön. Ilmastonmuutos, metsien monimuotoisuuden säilyminen ja uhanalaisten metsälajien suojelu ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi metsäteollisuuden tarpeiden ja sen tuottavuuden rinnalle. Metsäteollisuus on läsnä arjessamme, vähintään silloin kun luemme kirjaa, avaamme mehutölkin tai käymme vessassa.
Metsän voi nähdä erilaisista ajallisista perspektiiveistä. Miltä näyttää sen menneisyys, nykyisyys tai tulevaisuus? Metsää voi lähestyä maisemana, valtavana ekologisena systeeminä tai mikroskooppisista yksityiskohdista käsin.
Suomalainen muinaisusko eli metsässä. Pyhiä paikkoja löytyi lehdoista, puista, lähteistä. Metsän tärkeydestä kertovat siihen liittyvät lukuisat sanonnat. Monelle metsä on rauhoittumisen paikka. Stressitaso ja verenpaine laskevat, kun ilma on puhdasta ja katse lepää maisemassa. Se voi olla myös ilon ja lohdun paikka, jopa turva. Silti metsä voi olla myös vieras, pimeä, pelottava, synkkä ja läpitunkematon. Metsään voi eksyä.
Kouvolan taidemuseo Poikilo, Lappeenrannan taidemuseo ja Kaakon taide kutsuvat kaakkoissuomalaisia ammattitaiteilijoita osallistumaan KAAKKO22/23 – Metsä -näyttelyihin. Niihin voivat hakea Kaakon taiteen jäsenjärjestöjen jäsenet. Taiteilijoiden toivotaan lähestyvän aihetta monipuolisesti, omista lähtökohdistaan käsin sekä erilaisia materiaaleja ja tekniikoita käyttäen.
Haku Kouvolan taidemuseo Poikilon näyttelyyn järjestetään elokuussa 2021. Lappeenrannan taidemuseon näyttelyhaku on myöhemmin. Näyttelyt kuratoidaan hakemusten perusteella. Kuraattoriryhmään kuuluvat kuraattori Toni Ledentsa, Kaakon taiteen taidejohtaja Anna Vilkuna, Kouvolan taidemuseon intendentti Mari Lehtosalo ja Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen.
Lisätiedot
Anna Vilkuna, taidejohtaja, Kaakon taide, puh. 045 144 7755, anna@kaakontaide.fi
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan taidemuseo, puh. 040 522 6280, mikko.pirinen@lappeenranta.fi
Tule museoon Kouvola-kaverin kanssa
Haluaisitko vierailla museossa, mutta yksin lähteminen ei houkuttele? Pyydä mukaasi Kouvola-kaveri. Sisäänpääsy Poikilo-museoihin on sinulle ilmaista, kun tulet koulutetun Kouvola-kaverin kanssa.
Päivitetty 11.3.2024