Kuusi Pohjois-Kymenlaakson kuntaa eli Kouvola, Kuusankoski, Elimäki, Anjalankoski, Valkeala ja Jaala lakkautettiin vuoden 2008 lopussa. Näistä kunnista muodostettiin Kouvolan kaupunki vuoden 2009 alusta. Kuntaliitoksen myötä valokuvakokoelmien kartuttaminen kunnissa pysäytettiin ja kuntien museotoimien hallinnoimat valokuvakokoelmat siirtyivät osakokoelmina osaksi Kouvolan kaupunginmuseon valokuvakokoelmaa. Kotiseutuarkistojen kuvakokoelmat siirtyivät Kouvolan kaupunginarkiston vastuulle. Entisten kuntien museotoimien kokoelmia säilytetään museon valokuva-arkistossa omina kokonaisuuksinaan, joita ei enää kartuteta. Kuntaliitoksen jälkeiset valokuvalahjoitukset luetteloidaan Kouvolan kaupunginmuseon uuteen valokuvakokoelmaan.

Anjalankosken valokuvakokoelma


Anjalankosken valokuvakokoelmaa on Sippolan kunnan osalta kartutettu hiljalleen jo ennen vuoden 1975 alun kuntaliitosta, jolloin Anjalankosken kauppalaan perustettiin kulttuurilautakunta. Sippolan kotiseutu-, retkeily- ja matkailulautakunnan vuosikertomuksissa mainitaan, että 1970-luvun alussa oli kerätty valokuva-aineistoa. Anjalan kunnan puolelta ei ole tällaista tietoa.
Anjalankosken valokuvakokoelman sisältö on yksipuolinen. Kokoelman valokuvat esittelevät lähes yksinomaan Sippolan museotoimintaa 1980–1990-luvuilla. Valokuvakokoelma on puutteellinen, sillä esimerkiksi vanhan Anjalan ja Myllykosken kuvat ja alueen teollisuushistoriaa esittelevät kuvat puuttuvat.

Elimäen valokuvakokoelma

Elimäen kunnalla on ollut kaksi varsinaista valokuvakokoelmaa: Kotiseutumuseon kuva-arkisto ja ja tätä laajempi Kotiseutuarkisto. Kotiseutumuseon kuva-arkisto siirtyi Kouvolan kaupunginmuseon Elimäen kokoelmaksi.
Elimäen kokoelma on puutteellinen. Esimerkiksi Kirkonkylän ja Korian taajamiin sekä varuskuntaan, liikenteeseen, asumiseen ja arkielämään liittyviä kuvia valokuvakokoelmaan kuuluu vain muutamia. Myös paikallisten valokuvaajien kokoelmat puuttuvat. Arvokkaimmat kokonaisuudet muodostavat 1890–1900-lukujen originaalikuvat Myllylän kartanosta ja Raussilan kylänäkymistä.

Myllylän kartanon väkeä 1890-luvulla. Emilia af Forselles  kahden tyttärensä kanssa vanhan kartanon päärakennuksen portailla.
Myllylän kartanon väkeä 1890-luvulla

Jaalan valokuvakokoelma

Jaalan kunnan hallinnoima valokuvakokoelma on käsittänyt Jaalan kunnan kotiseutukokoelman kuva-aineiston sekä Jaalan kunnanarkiston valokuvakokoelman, joista jälkimmäinen on siirtynyt Kouvolan kaupunginmuseon valokuva-arkiston Jaalan valokuvakokoelmaksi.
Jaalan valokuvakokoelman arvokkain kuva-aineisto sisältyy jaalalaisilta kunnan 100-vuotisjuhlanäyttelyä varten kerättyyn runsaan 200 kuvan kokoelmaan, joka muodostaa monipuolisen ja arvokkaan läpileikkauksen koko Jaalan kunnan alueen elämästä. Muilta osin Jaalan valokuvakokoelma on sisällöltään sattumanvarainen ja puutteellinen. Kokoelman kuvista suurin osa sijoittuu ennen toista maailmansotaa edeltävillä vuosikymmenille.

Kouvolan valokuvakokoelma

Entisen Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkiston valokuvakokoelmat ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa. Merkittävä osa kokoelmasta muodostuu ilma-, maisema-, katunäkymä- tai rakennuskuvista entisen Kouvolan alueelta. Kokoelmaan kuuluvista erikoiskokoelmista arvokkain on kaupungille päätyneen Valkealan Kirjokiven kartanon kokoelma 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Kokoelmassa on lukuisia kuvia Rudolf Elvingin johtaman Voikkaan tehtaan alkuajoilta sekä Valkealan Kirjokiven kartanon kuvia. Puutteita ovat etenkin rautatiehen ja varuskuntaan sekä kaupunkilaisten arkielämään liittyvien kuvien vähäisyys.

Kuusankosken valokuvakokoelma

Kuusankosken kaupunginmuseon valokuvakokoelma sai käytännössä alkunsa taiteilija Tapani Lemminkäisen toimesta 1940-luvun lopulla, jolloin kuva-aineistoa alettiin kerätä. Veikko Talven kotiseutu- ja museolautakunnan puheenjohtajakaudella vuosina 1952–1972 vanhojen valokuvien kerääminen otettiin järjestelmällisemmin ohjelmaan. Tuure Nybergin aikana 1973–1985 vanhoja valokuvia kertyi tasaisesti lisää.
Vuosina 1990–2008 Kuusankosken kaupunginmuseon kuva-arkistosta kasvoi mittava valokuvakokoelma. Yksityisiltä kaupunkilaisilta kerättiin noina vuosina noin 15 600 valokuvaa. Ajallisesti Kuusankosken valokuvakokoelman kaupunkilaisilta kerätyn kuva-aineiston pääpaino on 1920–1930-luvuilla. Alueellisesti kokoelma painottuu kolmesta tehdastaajamasta voimakkaimmin Voikkaalle ja Kuusaalle. Kymintehtaan asutusalueen kuvaosuus on prosentuaalisesti selvästi pienin. Kokoelmassa on myös runsaasti paikallisten puoliammatillisten tai ammattivalokuvaajien kuva-aineistoa.
Suurin osa Kuusankosken valokuvakokoelman kuvista muodostuu paikallislehden kahdesta laajasta kuvakokoelmasta. Kuusankosken Sanomien vuosien 1981–1989 ja Kuusaan Seudun 1989–2005 kuvakokoelma käsittää yhteensä noin 87 000 kuvaa.

Valkealan valokuvakokoelma

Valkealan kuntaan perustettiin vuonna 1966 matkailulautakunta, jonka tehtäviin liitettiin museoasiainhoito vuonna 1973. Syyskuussa 1975 perustettiin kulttuuri- ja kotiseutulautakunta ja vuonna 1985 kulttuurisihteerin virka. Valkealan kunnan kulttuuri- ja kotiseutulautakunnan valokuva-arkisto perustettiin 1986, mutta valokuvia oli kertynyt lautakunnan haltuun jo aiemmin. Valokuvat aiottiin jakaa kahdeksi kokonaisuudeksi eli Valkealan kunnan valokuva-arkistoksi ja Valkealan kunnan kotiseutuarkistoksi. Varsinaista kotiseutuarkistoa ei koskaan perustettu.
Valkealan kokoelma painottuu ennen toista maailmansotaa edeltävillä vuosikymmenille, joiden sisältö koostuu vahvasti paikallisten valokuvaajien aineistoista. Esimerkiksi valokuvaaja Oskari Wuorenrinteen 1900–1920-luvuille ajoittuva lasinegatiivikokoelma on arvokas. Sotien jälkeiseltä ajalta merkittävä on Heino Parkkarin 1950-luvulla kuvaama ilmakuvasarja Valkealasta.

Kouvolan kaupunginmuseon valokuvakokoelma

Kuntaliitoksen jälkeen muodostettuun Kouvolan kaupunginmuseon valokuvakokoelmaan kerätään valokuvia koko nykyisen Kouvolan alueelta. Pääpaino on sotien jälkeisen ajan tallentamisessa. Kokoelmaan on otettu vuoden 2018 loppuun mennessä noin 60 eri kuvalahjoitusta. Lahjoitukset painottuvat alueellisesti Kouvolaan ja Kuusankoskella. Valokuvakokoelma tarvitseekin täydennystä erityisesti Anjalankosken, Elimäen, Jaalan ja Valkealan alueilta.
Määrällisesti suuri lahjoitus on kouvolalaisen valokuvaaja Eero Suikin jäämistön negatiivit, jotka ajoittuvat 1960-ja 1970-luvuille. Aune ja Heikki Raution ottamat valokuvat Kouvolan rakennuksista ja katunäkymistä 1970- ja 1980-luvuilta on myös arvokas kokonaisuus. Merkittävä kokoelmiin saatu lahjoitus on lisäksi kuusankoskelaisten Jussi Pitkänen Seniorin ja Jussi Pitkänen Juniorin valokuvat Kuusankoskelta. Pitkästen kokoelma käsittää yli 3000 negatiivia, joista vanhimmat lasinegatiivit ovat 1930-luvulta.

Kesäinen katunäkymä Kymen Lukolta v. 1970.  Kuvassa Vapauden patsas  Salpausselänkadun ja Kauppalankadun risteyksessä. Kuvassa henkilöautoja ja Salpaussselänkadun rakennuksia.
Katunäkymä Kymen Lukolta v. 1970
Kuvaaja Eero Suikki

Päivitetty 4.3.2019