Teosnostoja Kouvolan taidemuseo Poikilon Markku Villikan kokoelmasta:
Stig Fredriksson, Nimeämätön, 1979.
Stig Fredriksson (1929–2008) kokeili uransa alkuvaiheessa teostensa yhtenä hallitsevana elementtinä suuria, abstrahoituja värikenttiä, joista hän siirtyi 1950-luvulla väriruudukoihin ja edelleen 1960-luvun puolivälin jälkeen muotoihin, joista hänet tunnetaan ehkä parhaiten – väriympyröihin. Fredriksson kehitteli jatkuvasti tätä pointillisminkaltaista värierottelutekniikkaa yli neljän vuosikymmenen ajan. Teokset eivät olleet läheskään aina täysin abstrakteja, ympyröiden liikettä sekä valon ja värin keskinäisiä suhteita kuvaavia tutkielmia, vaan niissä oli mukana myös henkilöhahmoja tai muita ympäröivää todellisuutta kuvaavia muotoja, enemmän tai vähemmän tyyliteltyinä.
Matkoilta vaikutteita taiteeseen
Stig Fredriksson teki vuonna 1963 matkan Espanjan Marbellaan ja Pohjois-Afrikkaan sekä vuonna 1966 Etelä-Ranskan Provenceen. Matkoilla oli kauaskantoiset seuraukset hänen taiteeseensa. Nimeämätön (1966) teos kuvaa perhettä, joka taivaltaa tasangolla aasivankkureiden kanssa etelän paahtavan auringon alla. Voimakkaita värejä sekä voimistaa että keventää vielä tässä vaiheessa hieman suuntaansa hakeva, uusi ja raikas, omintakeinen elementti, eri väristen ympyröiden hilpeän poreileva tanssi kuvapinnalla. On kuin auringon kirkkaat säteet kimmeltäisivät sateenkaaren väreissä ja kimpoilisivat katsojan näkökenttään.
Samat ympyrämuodot näkyvät jo selväpiirteisempinä Nimeämätön (1979) teoksessa, jonka aiheena on pieni kuusikko, jonka värit ovat edellistä teosta maanläheisemmät ja tummemmat – selkeästi pohjoisen valon vaikutuspiiriin kuuluvat. Teoksen muusta värimaailmasta, kuten taustalla siintävän meren ja taivaan hennommasta sinestä, poikkeavat kuusten keskelle maalatut tummemmat sininen ympyrä ja punainen puolikuu, jotka tuovat teokseen yllätyksellisyyttä ja leikkisyyttä. Fredrikssonille tyypillinen tehokeino oli luoda teosten sisälle kontrasteja värin lämpötilan, sävyn, kylläisyyden, rinnakkaisuuden, vastakkaisuuden ja/tai määrän suhteen.
Kolmannessa kokoelmateoksessa, joka on samoin Nimeämätön, mutta myös ajoittamaton, näkyy Stig Fredrikssonin kiintymys sinisen eri sävyihin, joissa voi nähdä paitsi runollisia ja syvällisiä merkityksiä, myös viitteitä taiteilijalle tärkeästä vesielementistä, merestä, avarine ja tyynnyttävine näkymineen. Suurikokoisen kaksoismuotokuvan henkilöhahmot (pois lukien niiden kasvot ja kädet) ja koko muunkin kuvapinnan peittävät siniset väriympyrät limittyvät, sekoittuvat ja täydentyvät keskenään, kuultavat toistensa läpi ja muodostavat näin väreilevän ja vaihtelevan runsaan väri- ja valoelämyksen, mutta myös tilallisen kokemuksen. Yksittäinen punainen ympyrä hahmojen jaloissa on kuin pallo, joka vain odottaa potkaisijaansa ja katsojassa teokseen latautuneen värienergian vastaanottajaa.
Stig Fredriksson opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuosina 1944–1949 ja Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1947–1948. Fredrikssonin teoksia oli ensi kerran näytteillä vuonna 1947 Helsingissä. Hänelle myönnettiin Uudenmaan läänin taidepalkinto vuonna 1969.
Teksti ja kuva: Harri Hirvonen
Teoksen tiedot: Stig Fredriksson, Nimeämätön, 1979, öljy kankaalle, 64 x 80,5 cm. © Kuvasto 2024.
Stig Fredrikssonin teos Nimeämätön, Markku Villikan kokoelmasta on nähtävillä marraskuun 2025 ajan Kouvolatalon aulan kahvilassa.
Kouvolan taidemuseo Poikilon Markku Villikan kokoelmassa on kaikkiaan kolme Stig Fredrikssonin maalausta. Teokset kattavat ainakin ajanjakson vuodesta 1966 vuoteen 1979. Markku Villikan kokoelmassa on yhteensä 1810 teosta.
Tutustu aiemmin julkaistuihin kuukauden taideteoksiin sivuillamme Taidekokoelmat – Poikilo