Teosnostoja Kouvolan taidemuseo Poikilon Markku Villikan kokoelmasta:
Jukka Nopsanen, Ensilumi, 2002
Miten kuvata ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ehtymistä, maapallon saastumista, luonto- ja metsäkatoa tai eläin- ja kasvilajien jatkuvasti kiihtyvää sukupuuttoaaltoa. Jukka Nopsanen (s. 1950) on yhdistänyt kantaaottavassa omakuvassaan Maalarin näky (2003, ei kokoelmissa) hänelle erittäin tärkeät luontoarvot ihmisen piittaamattomaan ja itsekkääseen asenteeseen ympäristöämme ja sen hyvinvointia kohtaan. Teoksen taiteilija maalaa aihettaan suoraan luonnosta, mutta mallina olevat havupuut häviävätkin maisemasta kesken luomistyön. Kokoelmateoksessa Ensilumi (2002) kuvattu talvinen jokinäkymä rajautuu puolestaan kankaalle maalattuihin leveisiin raameihin, joiden maastokuviomainen väritys ei sulaudukaan maisemaan vaan tekee värikontrasteillaan sen sijaan päinvastaisen, ristiriitaisen, erottuvan ja erottavan vaikutelman. Kuvioissa on symbolisella tasolla nykyihmisen kulttuurin ja ehkä mielenkin koko kuva kaikessa kirjavuudessaan ja pirstaloituneisuudessaan. Saammeko koottua näistä, usein vain omilla ehdoillamme muokkaamamme ympäristön sekalaisista mosaiikeista yhtenäisen palapelin vai käykö meille ja kulttuurillemme samoin kuin Jukka Nopsasen teoksessa Atlantis (2008, ei kokoelmissa).
Jukka Nopsanen maalasi teoksiinsa 1990-luvulla koko maalauspinnan peittäviä, suikalemaisia väripintoja, jotka tekivät teoksissa kuvatuista hahmoista taustaansa pehmeästi sulautuvia. Seuraavassa vaiheessa 2000-luvulla mukaan tulivat teokset, joissa taiteilija yhdisti selkeämmin figuuriaiheita ja abstraktiota lisäten maastokuviomaisia, kehyksen mallisia pintoja tai teoksen taustaan sijoitettuja fasettimaisia alueita. Uusimmissa teoksissaan Nopsanen on vienyt jälleen tätä omintakeista tyyliään askelen verran pidemmälle tuomalla kehysmäisiin pintoihin kolmiulotteista syvyysvaikutelmaa ja muuttamalla väripinnat enemmän perinteisemmän mosaiikkimaisiksi neliöiksi. Jukka Nopsanen on maalannut ja rajannut abtraktioilla teostensa keskiöön, milloin asetelmia, ihmishahmoja, maisemia tai eläimiä. On kuitenkin aiheellista kysyä, miksi hänen hieman surrealistisessa teoksessaan Palava pensas (2021, ei kokoelmissa) tuo taivaallinen ilmestys ei näyttäydy ihmisille vaan karhuille. Tai miksi Reservaatti (2025, ei kokoelmissa) teoksen perhonen pyristelee ihmisen vuoksi yhä ahtaammaksi käyvässä, vaikkakin värikkäässä, mosaiikkimaisessa tilassa, joka on kaukana sen luonnollisesta elinympäristöstä.
Jukka Nopsanen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1970–1973. Nopsasen teoksia oli ensi kerran näytteillä vuonna 1970 Helsingissä. Hän on opettanut muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1980–2010 ja Aalto yliopistossa vuosina 2010–2014.
Teksti ja kuva: Harri Hirvonen
Teoksen tiedot: Jukka Nopsanen, Ensilumi, 2002, öljy kankaalle, 65 x 81 cm. © Kuvasto 2024.
Jukka Nopsasen teos Ensilumi, Markku Villikan kokoelmasta, on nähtävillä marraskuun 2025 ajan Kouvolatalon aulan kahvilassa.
Kouvolan taidemuseo Poikilon Markku Villikan kokoelmassa on kaikkiaan kaksi Jukka Nopsasen maalausta. Teokset kattavat ajanjakson vuodesta 1979 vuoteen 2002. Markku Villikan kokoelmassa on yhteensä 1810 teosta.
Tutustu aiemmin julkaistuihin kuukauden taideteoksiin sivuillamme Taidekokoelmat – Poikilo